Kalterit ikkunoissa viimeistelivät karun ilmeen – Siwa oli monen lähiön ainoa keidas, mutta mistä nimeen tuli tupla-W?
Sinivalkoisten Siwa-myymälöiden katoamisesta suomalaisesta maisemasta on jo kahdeksan vuotta, mutta kansallisesta muistista lähikauppaketju ei katoa ainakaan vielä hetkeen.
Siwat olivat pienikokoisia ruokakauppoja, joissa oli myyntipinta-alaa alle 400 neliömetriä, pienimmissä jopa alle sata.
Siwa sai alkunsa 1980-luvun alussa E-liikkeen kannattavuuskriisissä, kun erityisesti pienet ruokakaupat olivat lopetusuhan alla. Hätiin värvättiin osuusliike Mäki-Matin kaupallinen johtaja Jorma Tuukkanen, joka sai tehtäväkseen soveltaa saksalaisten laatikkomyymälöiden konseptia ensimmäisenä Suomeen.
Tuukkanen vietti muutaman muun E-johtajan kanssa paljon aikaa Saksassa tutustumassa asiakkaan ominaisuudessa erityisesti Aldi-ketjun laatikkomyymälöihin.
Ensimmäiset Siwa-myymälät perustettiin Jyväskylän Torinkulmaan, Ahdinkadulle ja Huhtakeskukseen vuonna 1981. Myymälöiden ilmeessä tehtiin täysi pesäero E-liikkeeseen, esimerkiksi E-liikkeen oranssin tunnusvärin sijaan väreiksi valittiin sininen ja valkoinen.
Myös ketjun nimi saatiin lyhentämällä yhdyssanasta sinivalkoinen, mikä viittaa kotimaisuuden lisäksi valittuun värimaailmaan. Alkuperäinen nimi oli Siva, mutta v korvattiin w:llä, jolla yritettiin estää leukailu ”Siperian valintatalosta”. Pienin muutoksin loppuun asti käytössä olleen Siwa-logon Tuukkanen piirsi itse.
Myöhemmin selvisi, että Siwa on myös keidas Egyptissä, mutta asialla ei ole Jorma Tuukkasen mukaan mitään tekemistä kauppaketjun nimen kanssa.
Monen lähiön ainoa keidas Siwa silti oli. Jos joidenkin ”kommunistienkin kaupaksi” leimaama Siwa ei kelvannut poliittisista tai muista syistä, päivittäistavarat saattoi joutua hakemaan melko pitkän matkan päästä.
Siwan myymälät eivät totisesti houkutelleet asukkaita huolitellulla ulkoisella ilmeellään. Monen Siwan karun ilmeen viimeistelivät oviin ja ikkunoihin hitsatut kalterit murtomiesten varalle.
Siwat toimivat yhden työntekijän minimillä ja itsepalvelulla. Riisutut valikoimat saattoivat tuoda mieleen sosialististen maiden kaupat, jossa kutakin tuotetta oli tarjolla vain yhtä laatua – jos sitäkään.
Vaikka Siwojen ilme oli ankea, mitenkään halpoja ostospaikkoja ne eivät olleet. Päivittäistavarat sai halvemmalla isommista marketeista, jos sellaiseen jaksoi ostoksille lähteä.
”Siwan kassasta” tuli kansan suussa käsite kuvaamaan heikosti arvostettua työpaikkaa, johon päätyvät ne, jotka eivät saa muuta työtä.
Rujoimmissa lähiöissä Siwojen kassoilla saattoi olla työtä myös järjestyksen pitämisessä. Toisinaan saattoi kauppaan ilmestyä sekava asiakas puukon kanssa, vaatien tyhjentämään kassan muovikassiinsa.
Vuonna 1986 Siwoja oli jo yli 300 eri puolilla Suomea. Siwasta tuli Ekan menestynein päivittäistavaraketju, mutta se ei aluksi toiminut pääkaupunkiseudulla, joka oli Eka-fuusion ulkopuolelle jääneen Elannon markkina-aluetta.
Elannon ja Tradekan eli entisen Ekan aloitettua yhteistyön Siwa-ketjuun kuuluivat vuosina 1996–2003 myös Elannon lähimyymälät pääkaupunkiseudulla.
Siwa-myymälöiden määrä kasvoi vuosien saatossa erilaisten kaupan alan fuusioiden kautta, ja viidensadan Siwan raja rikkoutui tammikuussa 2006.
Viimeisen kerran Siwa uudisti myymäläilmeensä ja tuotevalikoimansa vuonna 2014, jolloin muun muassa tuoretuotteiden määrää lisättiin. Myymälöiden valikoimat oli räätälöity kaupan asiakaskunnan kysynnän mukaan.
Siwa-ketjun aikakausi tuli päätökseen, kun Kesko osti Suomen Lähikaupan marraskuussa 2015. Pääosa Siwoista ja Valintataloista muutettiin K-Marketeiksi vuosina 2016 ja 2017. Loput myymälät myytiin kilpailijoille tai lakkautettiin kokonaan.
Viimeisinä K-Marketeiksi muutettiin Ruoveden, Mäntän, Ivalon ja Rovaniemen Ounasmetsän Siwat 27. huhtikuuta 2017.