"Ikääntyvien hoiva vai hyvinvoivien veroale" – Saarikko haluaa kohdentaa veroalennukset työkykyisille eläkeläisille
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää selvänä, että Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa kattavaa ansiotuloverotuksen kevennystä seuraavalla vaalikaudella.
Saarikko kohdentaisi mahdolliset veronkevennykset erityisesti työkykyisille ja -haluisille eläkeläisille. Kyseisellä täsmätoimenpiteellä voitaisiin hänen mukaansa helpottaa myös jatkuvasti pahanevaa työvoimapulaa.
– Suomessa jää vuosittain vanhuuseläkkeelle noin 50 000 ihmistä. Jopa puolet heistä olisi mahdollista saada töihin, jos työnteossa olisi taloudellinen kannuste. Jos esimerkiksi eläkkeellä oleva talonmies lähtee tekemään keikkaa, niin verotus nousee yli 40 prosenttiin, Saarikko muistutti Veronmaksajien Keskusliiton vaalipaneelissa.
Saarikko sai esitykselleen tukea SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkyseltä.
– Saarikon esitys on järkevä. Tosin esimerkiksi Sveitsissä on havaittu, että sillä ei olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen, Mäkynen kommentoi.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sen sijaan liputti puolueensa linjan mukaisesti verokevennyksiä kaikissa tuloluokissa.
– Kun hinnat nousevat, niin työssäkäynnin pitää kannattaa. Esimerkiksi kaupan kassan kannattaa nykyään harkita onko työnteko enää järkevää. Kun päinvastoin kovalla työllä pitäisi päästä kipuamaan ja vaurastumaan.
Valtonen nosti ongelmaksi myös niin sanotun verokiilan, joka kohdistuu erityisesti työnantajiin.
– Suomessa pitää laskelmien mukaan ansaita 42 euroa, jotta voi maksaa kymmenen euroa nettona. Muu osa menee erilaisiin välikäsien maksuihin, hän harmitteli.
Annika Saarikko pitää keskustan ja kokoomuksen suurimpana erona nimenomaan suhtautumista miljardiluokan veronkevennyksiin.
– Jos pitää valita ikääntyvien hoivan vai hyvinvoivien veroalennusten välillä, niin siinä on isoin näkemysero. Eli ei kevennetä kaikilta, Saarikko totesi.
Elina Valtosen mukaan kokoomus olisi valmis kompensoimaan työnteon veroalea siirtämällä painopistettä haittaverotuksen puolelle.
– Tupakkaa ja alkoholia voitaisiin verottaa huomattavasti nykyistä ankarammin, hän muistutti.
Matias Mäkynen oli haittaverojen vaikutuksista samaa mieltä.
– Jos tupakointi saataisiin loppumaan, niin silloin säästöt tulevat soten kautta, hän huomautti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti puolueensa tavoittelevan mahdollisuutta laskea pieni- ja keskituloisten verotusta.
– Pienituloisten tilanne helposti unohtuu. Monien mielestä Suomessa ei kannattaisi enää asua kaukana. Ruoka, liikkuminen ja sähkö ovat perustarpeita. Vihreät ovat esittämässä jopa lihalle erillistä veroa, Purra huomautti.
Panelisteilta tiedusteltiin myös tärkeimpiä talouspoliittisia päälinjauksia tulevalle hallituskaudelle.
Keskustan Saarikko peräänkuulutti asennetta ja muistutti myös ikääntymisen tuomista haasteista.
– Taloutta pitää hoitaa niin, että se pysy omissa käsissä. Meidän pitää aloittaa myös sopeutuminen ikääntyväksi maaksi. Vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Samalla lapsiluku on alhaisin 150 vuoteen, joten myös perhepolitikkaan täytyy kiinnittää huomiota, Saarikko teroitti.
Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne piti Saarikon pointtia ikääntymisestä osuvana nostona, mutta ”se ei saa uhmata luonnon kantokykyä”.
– Emme saa myöskään syödä tärkeimpiä menestyksen edellytyksiä eli tutkimusta, koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa, Harjanne painotti.
Riikka Purra puolestaan haluaisi vähentää niitä menoja, jotka ovat turvallisuuden kannalta toissijaisia.
– Maahamme mahtuu yleensä kerrallaan vähän totuuksia. Nyt tuntuu olevan vallalla ajattelutapa, että kun jonkun asian eteen laitetaan etuliite vihreä, niin se automaattisesti hyvää, Purra kritisoi.
Vasemmistoliton Veronika Honkasalo korosti toimenpiteiden jakautumista oikeudenmukaisella tavalla.
– Leikkausten ei pidä osua pienituloisiin, mutta myös300 000 ylivelkaantunutta ansaitsevat yhtä suuren huomion. Eikä pidä unohtaa sitäkään että nykyinenkin hallitus on antanut jo yli tuhat lakiesitystä, hän muistutti.