HS: Tutkija varoittaa demokratian kriisistä Suomessa – "Viime kerralla oli jo ihan kriittisellä rajalla"

Puolueet eivät ole havahtuneet riittävän hyvin vieraskielisten äänestäjien osuuden kasvuun, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin Sanomille.

Artikkelin mukaan Suomessa asuu lähes 150 000 vieraskielistä enemmän kuin viime kuntavaalien aikaan. Vieraskielisiä oli viime vuonna yhteensä yli 610 000. Ihminen lasketaan Suomessa vieraskieliseksi, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

– Viestinnässä erottuvat valtakielet. Ohjelmissa eivät nouse esiin teemat, jotka edustaisivat vieraskielisten ryhmien tarpeita, Vuorelma sanoo HS:lle.

Tutkija pitää sitä ongelmallisena, etteivät kunnanvaltuustot edusta nyky-Suomen kielijakaumaa.

Vieraskielisten paremmalla huomioinnilla voitaisiin Vuorelman mukaan vaikuttaa osaltaan myös äänestysaktiivisuuteen.

Kunta- ja aluevaaleissa äänestysprosentti on jäänyt huolestuttavan alhaiseksi. Vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1 ja aluevaalien 2022 äänestysprosentti 47,5.

Vuorelma vertaa sitä Ruotsiin, jossa viidesosa väestöstä on ulkomailla syntynyttä. Ruotsin vuoden 2022 alue- ja kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus ylitti molemmissa 80 prosenttia.

Keskittyminen vieraskielisiin ei hänen mukaansa kuitenkaan Suomessa riitä äänestysaktiivisuuden nostoon. Hän penää myös nuorten parempaa huomiointia.

Vuorelma varoittaa demokratian kriisistä, jos kuntavaalien äänestysprosentti laskee sunnuntaina alle 50 prosentin.

– Viime kerran 55 prosenttia on jo ihan kriittisellä rajalla. Alle 50 olisi hälyttävä tilanne.