HS: Keskustan ja SDP:n veteraaniministereiltä vaatimus hallitukselle: "Tällaisesta suunnitelmasta pitää luopua"

Politiikka

Keskustan Seppo Kääriäinen ja SDP:n Kari Rajamäki vaativat hallitusta muistamaan EU:n aluepolitiikan periaatteet ja Suomen EU-liittymissopimukset kun se päättää lähiaikoina EU:n rakennerahastovarojen jaosta.

He varoittavat, että valmistelutietojen perusteella on syytä pelätä Suomen hallituksen olevan poikkeamassa näistä periaatteista.

Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kehityksessään yhä jäljessä Etelä- ja Länsi-Suomen alueisiin nähden, politiikan konkarit muistuttavat Helsingin Sanomien (HS) mielipidekirjoituksessaan.

– EU:n aluepolitiikka on alusta pitäen tarkoittanut heikommin kehittyneiden alueiden tukemista. Suomen oma, jäsenyyttämme edeltänyt tehokas aluepolitiikka kyettiin onnistuneesti sovittamaan yhteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan kanssa, kun liittymissopimuksessamme tunnustettiin suuralueiden väliset kehityserot ja harvaan asuttujen alueiden erityisasema.

Kääriäinen ja Rajamäki huomauttavat HS:ssa, että Pohjois- ja Itä-Suomessa kysytään, aikooko hallitus todella siirtää vakiintuneiden Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta köyhimmiltä maakunnilta rikkaimmille ja korvata aukkoa siirtymäkauden JTF-rahaston varoilla.

JTF-rahaston varojen käyttö on yritystasolta saadun palautteen perusteella muodostumassa erittäin vaikeaksi, he toteavat.

– Tällaisesta suunnitelmasta pitää luopua. Rahat on jaettava sillä perusteella, jolla ne saadaan. On noudatettava komission jo aikaisemmin hyväksymiä periaatteita.

Entinen puolustus- sekä kauppa- ja teollisuusministeri Kääriäinen toimii Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajana. Sisäasiainministerinä toiminut Rajamäki puolestaan johtaa Pohjois-Savon maakuntavaltuustoa. Näissä rooleissa he muistuttavat, että pelisääntöjä on noudatettava.

– Hallituksen on varmistettava, ettei se riko EU:n periaatetta heikommin kehittyneiden alueiden tukemisesta. Tämä vaarantaisi jatkossa koko Suomen aseman rakennerahastojen osalta ja johtaisi siihen, että saisimme jatkossa takaisin yhä vähemmän maksamistamme EU-jäsenmaksuista. Se kyseenalaistaisi vakavasti myös EU-jäsenyyden yleistä hyväksyntää.