Hornetien iskukyky paranee samalla kun seuraajaa etsitään

Suomalaiset asiantuntijat kahlaavat parhaillaan läpi viiden hävittäjävalmistajan vastauksia Suomen perusteelliseen tietopyyntöön.

Ilmavoimien komentajan Kim Jäämeren mukaan jo nyt voi päätellä, että kaikki Hornetien seuraajaehdokkaat ovat tosissaan liikkeellä.

Yllätyksiä ei ole tullut vastaan suorituskykyjen suhteen ja hankinnan hintahaarukkakin on pysynyt aiemmin arvioidussa 7–10 miljardissa eurossa.

Keskustelu valmistajien kanssa jatkuu koko ajan, ja Jäämeri kertoo Suomen myös tarjonneen mahdollisuutta tuoda koneet autonvalmistajien termein ”talvitesteihin”.

– Ihmettelisin, jos he eivät mahdollisuutta käyttäisi, Jäämeri sanoo.

Hän alleviivaa Suomen vaihtuvien olosuhteiden haastetta, joka ei ole pelkää kylmää vaan myös tuulta, kosteutta ja jäätäviä olosuhteita. Kitkakertoimet kiitotien pinnassa voivat olla heikot.

– Siinä ei riitä, jos vain sanoo, että on oltu kylmässäkin.

Spekuloinnin uusien hävittäjien nykyistä pienemmästä määrästä Jäämeri torjuu mahdottomana ajatuksena.

Suomen koko ja maantieteellinen sijainti eivät ole miksikään muuttuneet, ei myöskään tarve kyetä puolustamaan koko maata.

Uusista koneista ja niiden järjestelmistä ei puolestaan löydy mitään niin mullistavaa uutta suorituskykyä, että esimerkiksi Etelä-Suomesta voisi yltää aseilla Pohjois-Suomeen.

– Meillä on jo minimi-ilmavoimat, Jäämeri sanoo 62 Hornet-hävittäjästä.

Niukasti suu säkkiä myöten eletään kenraalin mukaan myös muutoin. Hävittäjäohjaajien lentotunnit jäävät alle 9 000:een vuodessa, mikä on Jäämeren mukaan kymmeniä prosentteja vähemmän kuin eniten lentävillä mailla.

– Länsimaissa ei ole vähemmillä lentotunneilla laadukkaita hävittäjäohjaajia kouluttavaa ilmavoimaa, komentaja vakuuttaa.

Myös joitain kansainvälisiä harjoituksia joudutaan jättämään väliin.

Tosin ensi vuonna on Suomen vuoro isännöidä yli sadan koneen Arctic Challengea, josta saattaa jälleen kerran muodostua vuoden suurin kansainvälinen harjoitus koko maailmassa.

Seuraajapohdintojen ohessa kehitetään vielä nykyistä kalustoa. Hornetien toinen elinkaaripäivitys (MLU2) saatiin päätökseen marraskuussa ja kykyä iskeä ilmasta maahan ovat tuoneet viime ja tänä vuonna käyttöön otetut uudet pommit.

Paljon puhuttujen JASSM-risteilyohjusten sovittaminen Hornet-kalustoon on yhä käynnissä. Suomalaishävittäjän on määrä tehdä ohjuksella koeammunta Yhdysvalloissa ensi kesänä ja kotimaassa nämä pitkän kantaman aseet ovat käytössä 2018.

Perjantain mediatilaisuudessa esiteltiin myös Ilmavoimien tuoreinta hankintaa, Grob-alkeiskoulutuskonetta. Jäämeri kertoi kieputtaneensa 2030-luvulle palvelevaa konetta äskettäin myös itse.

– Kaikki temput tehtiin.