Honkosen avaus saa tukea tiedemaailmasta – "Vaikea kuvitella, että vaikkapa Britanniassa tehtäisiin lopputöitä ranskaksi"
Tiedemaailman edustajat ovat kiitelleet tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) avausta suomen kielen aseman kohentamisesta tutkimusmaailmassa.
Honkonen sanoi keskiviikkona Ylellä olevansa huolissaan kotimaisten kielten suomen ja ruotsin vähtentymisestä yliopistojen tutkimuksissa ja tutkielmissa. Esimerkiksi Helsingin Aalto-yliopiston maisterintutkintojen kirjallisista tutkielmista jopa kahdeksankymmentä prosenttia kirjoitetaan englannin kielellä.
Honkonen sanoi käynnistävänsä asiasta laajamittaisen selvityksen.
Viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta kirjoittaa Twitterissä, että Honkosen aktiivinen rooli suomen kielen vaalimisesta tieteen kielenä on erinomainen asia.
– Hyvä myös, että asiaa selvitetään, Isotalus kirjoittaa.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma pitää perusteltuna Honkosen huolta suomen kielen muuttumisesta taas ”kyökkikieleksi”.
Vuorelman mukaan Honkosen ehdotus kandidaatin tutkielman tekemisestä aina suomeksi tai ruotsiksi on mielenkiintoinen.
– Vaikea edes kuvitella, että vaikkapa Britanniassa suurin osa lopputöistä tehtäisiin ranskaksi tai espanjaksi.
Historiantutkija Ville Jalovaara ehdottaa, että suomen kielen taitoa arvostettaisiin myös yliopistojen professuurien täytössä sekä Suomen Akatemian hakemusten arvioinneissa niin, että suomenkielisellekin tutkimukselle annettaisiin arvoa.
– Tällä hetkellä näin ei ole ja siksi englantia suositaan, Jalovaara kirjoittaa.