Historiallisen suurella 4,1 miljardin euron lisäbudjetilla tasataan koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia, Kulmuni sanoo – ”1990-luvun virheistä on otettu opiksi”

Töistä palkatta poissa olevat vanhemmat voivat hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona
Kehysriihi

Hallitus esittämä 4,1 miljardin euron lisäbudjetti on todennäköisesti Suomen modernin historian suurin, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo.

Lisäbudjetilla tuetaan muun muassa koronakriisistä kärsiviä yrityksiä, perheitä, maaseudun yritystoimintaa, kulttuuria ja liikuntaa.

– Suomi ottaa siis lyhyellä aikavälillä kaksinumeroisen miljardimäärän lainaa, jotta lasten, nuorten, perheiden, ikäihmisten, työntekijöiden ja yrittäjien arki sujuisi myös näissä poikkeuksellisissa koronakriisin oloissa, Kulmuni sanoi tiedotustilaisuudessa.

Yritystukien määrä kasvaa jälleen liki miljardilla eurolla. Ravintolat ovat Kulmunin mukaan oikeutettuja tukiin siinä missä muutkin yrittäjät.

600 miljoonan euron potti laitetaan korovirukselta suojautumiseen eli suojavarusteisiin, lääkkeisiin ja laitteisiin.

– Lainaa tullaan ottamaan niin, että ihmisten terveyden suojelu tai testaaminen eivät varmasti jää siitä kiinni, Kulmuni summasi.

Uusi, tärkeä päätös on Kulmunin mielestä alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille osoittava tuki. Töistä palkatta poissa olevat vanhemmat voivat hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen kotona.

Tämän päivittäisen tuen suuruus on 28,94 euroa.

– Tämä on kyllä erittäin merkittävä päätös, Kulmuni sanoi.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi tullaan kokoamaan myös erillinen toimenpideohjelma, jolla vähennetään harrastusten ja koulujen sulkemisen aihettamia haittoja.

– 1990-luvun virheistä on otettu opiksi, Kulmuni totesi.

Lainaa otetaan lisää myös kuntien tueksi.

– Haluamme varmistaa, että sairaaloilla on riittävät rahat koronasairaiden hoitoon. Lupaamme lisäksi paikata kuntien tulopohjaa monella tapaa niin verotulojen menetyksen kompensaation kuin valtionosuuksien kautta niin, että loppusumma tulee olemaan miljardin luokkaa.

Valtiovarainministeri Kulmuni korosti, että Suomi on nyt erilaisessa tilanteessa kuin 1990-luvun laman aikoihin.

– Valuuttana on nyt vakaa euro, korot ovat alhaalla ja ulkomaiset lainanantajat luottavat Suomeen. Lainanantajien luottamuksesta kuuluu kiitosta myös edellisen hallituksen sinnikkäälle työlle.

Kulmuni sanoi, että hallitus haluaa nyt tasata koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia ottamalla lainaa.

Samalla hän totesi kantavansa huolta siitä, ettei tuleville sukupolville koituva lasku kasva liian suureksi.

– Nykyiset lapset joutuvat joka tapauksessa maksamaan ikärakenteen vanhenemisen kustannuksista. Valtiovarainministerinä minulla on tehtävä varmistaa Suomen valtion luottokelpoisuus ja hyvä maine.

Pitkällä aikavälillä vaikuttavia päätöksiä ei Kulmunin mukaan voikaan loputtomaksi lykätä, vaan sukupolvien taakkaa vähentäviä toimia on laitettava alulle jo tänä vuonna.

– Hallitus on hallitusohjelmassaankin sitoutunut työllisyystavoitteeseen juuri siksi, että valtion tulot saadaan kasvamaan nopeammin kuin menot. Työllisyystavoite on jatkossa entistäkin tärkeämpi ja työllisyystoimiin palataan syksyn budjettiriihessä.

Kulmuni totesi, että hallituksen tiekarttaan sisältyvät työllisyysasteen lisäksi esimerkiksi tuottavuutta lisäävät toimet ja sote-uudistus.

– Koronakriisistä selviytyminen ei ole pelkästään lainanoton rohkeudesta kiinni. Lyhyen ja pitkän aikavälin talouspolitiikan toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.

Koronakriisin hoitoon ja elvytystoimiin keskittyvä lisätalousarvio annetaan eduskunnalle toukokuussa, ja sen mittaluokka selviää aikanaan, Kulmuni kertoi. Tuolloin täsmennetään kuntia tukevia toimia.

Toukokuun alussa Kulmuni saa myös raportin Vesa Vihriälän johtamalta ekonomistien työryhmältä, joka laatii arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän julkisen talouden uralle.