Honkonen: Suomen pitäisi olla mukana perustamassa palautuskeskusta Ruandaan – "Miksi näin ei ole?"
Kansanedustaja Petri Honkosen (kesk.) mielestä Suomen pitäisi liittyä mukaan viiden EU-maan rintamaan, jossa valmistellaan turvapaikanhakijoiden palautuskeskusta Ruandaan.
Honkonen sanoo Suomenmaalle, että Suomen olisi pitänyt olla hankkeessa ”ehdottomasti ja ilman muuta” mukana jo alunperin.
– Sitä pitäisi kysyä hallitukselta, miksi näin ei ole, hän kuittaa.
Myöhäistä mukaan lähteminen ei kuitenkaan ole edelleenkään, Honkonen tähdentää. Hänen mukaansa maahanmuuttoon liittyvät ratkaisut on järkevää tehdä EU-tasolla.
– Ei Suomi voi tällaista alkaa yksin organisoimaan. Maahanmuuttolainsäädäntö on valtaosin EU-tasolla säädeltyä, hän summaa.
Saksa, Tanska, Itävalta, Kreikka ja Hollanti kertoivat maanantaina perustavansa Ruandaan palautuskeskuksen, jonne voitaisiin lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanpyrkijöitä.
Mallissa Ruanda sitoutuu ottamaan vastaan palautuspäätöksen saaneita henkilöitä. Ruanda sallii henkilöille asumisen ja työskentelemisen maassa. Halutessaan ihmiset voivat myös lähteä Ruandasta ja palata kotimaahansa.
Honkosen mukaan malli kuulostaa pääpiirteissään toimivalta ratkaisulta. Nyt mukana olevia maita hän luonnehtii vastuullisiksi toimijoiksi.
Honkonen korostaa, että valmisteilla oleva malli on vastaus väärinkäytöksiin, joiden olemassaolosta on tiedetty EU-alueella pitkään.
Iso osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista jää EU-alueelle, myös Suomeen. Se on Honkosen mielestä yhteiskunnan kannalta iso ongelma.
– Turvapaikkajärjestelmää ei ole tarkoitettu taloudellisen siirtolaisuuden välineeksi. Tässä on kyse siitä, että nyt EU-alueelta halutaan oikeasti palauttaa ne ihmiset, jotka eivät turvapaikkaa tarvitse, hän linjaa.
Palautuskeskuksen luominen EU:n ulkopuoliseen maahan on Honkosen mukaan viesti siitä, ettei Eurooppaan kannata tulla hakemaan turvapaikkaa, jos sellaista ei oikeasti tarvitse.
Hän huomauttaa, että siirtolaisten salakuljettaminen on iso bisnes, jossa turvapaikanhakijoiden turvallisuus jää usein sivuseikaksi.
Moni menettää Honkosen mukaan henkensä pyrkiessään Eurooppaan vaarallisen turvapaikkabisneksen seurauksena.
Sen vuoksi turvapaikkaprosessi olisi hänen mielestään järkevintä hoitaa turvallisissa olosuhteissa EU:n ulkopuolella.

Honkonen painottaa, että turvapaikan mahdollisuus on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua henkeen, terveyteen tai muuhun merkittävään syyhyn liittyvän uhan vuoksi.
– Jos tämä palautushomma saataisiin toimimaan paremmin, niin sitä vähemmän se houkuttaisi hakeutumaan turvapaikanhakijana Eurooppaan ilman syytä.
Honkosen mukaan turvapaikkajärjestelmän periaatteisiin sisältyy kielteistä päätöstä seuraava paluu, jota ei nykyään juurikaan tapahdu.
– Palauttamalla kielteisen päätöksen saaneet palataan lailliseen tilanteeseen, jossa maahan ei jäädä oleskelemaan ilman laillista perustetta. En ymmärrä miksi tämä on joillekin ongelma, kun kyse on vain itse säädettyjen lakien noudattamisesta.
– Täytyy muistaa, ettei Eurooppaan tulemista kielletä. Työpaikkaa ja työhön perustuvaa oleskelulupaa saa edelleen hakea Suomesta ja Euroopasta ihan laillisesti.
Palautuskeskuksen luominen Ruandaan tai muuhun maahan ei kuitenkaan ole ilmaista. Maksajana nyt tekeillä olevassa mallissa ovat EU-maat eli käytännössä veronmaksajat.
Honkonen ei ota kantaa siihen, kuinka paljon malliin mukaan lähteminen saisi maksaa Suomelle.
Hänen mielestään olisi kuitenkin tärkeää, että mukaan saataisiin mahdollisimman paljon EU-maita. Silloin myös kulut olisivat hänen mukaansa yksittäiselle maalle pienemmät.
Palautuskeskukset ovat kuitenkin myös poliittisesti kiistanalaisia. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet niitä monista ongelmista.
Ongelmallista on pelkästään se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen siirrettäisiin maahan, johon hänellä ei ole mitään yhteyttä.
Myös kohdemaiden valinnassa on vaikeutensa. Ruandaa on esimerkiksi syytetty toisinajattelijoiden sorrosta ja kaltoinkohtelusta.
Honkonen ei halua ottaa kantaa siihen, kuinka turvallinen maa Ruanda on palautuskeskuksen sijoituspaikkana. Hän sanoo luottavansa ulkoasiainhallinnon arviointiin, jos Suomi päättäisi lähteä malliin mukaan.
Palautuskeskusten toiminnan pitää Honkosen mukaan perustua ehdottomasti kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Hän kuitenkin painottaa ennen kaikkea ihmisen omaa vastuuta.
– Jos aikuinen ihminen lähtee hakemaan turvapaikkaa tietäen, ettei hänellä ole siihen oikeutta, niin silloin hänen on myös suostuttava siihen, että tällainen palautusmalli voi olla hänen kohdallaan mahdollinen. Joku yksilön vastuu näissäkin asioissa pitää olla.