Historia | Norja sai uuden kuninkaan, joka joutui sittemmin maanpakoon
Tiistaina tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun vasta itsenäistyneeseen Norjaan valittiin uusi kuningas Haakon VII.
Norja oli itsenäistynyt Ruotsista kesäkuussa 1905. Samana vuonna norjalaiset olivat äänestäneet siitä, valitseeko maa valtiomuodokseen monarkian vai tasavallan.
Norjalla oli takanaan pitkä historia kuningaskuntana, sillä jo 800-luvulla Harald Kaunotukka julistautui koko Norjan kuninkaaksi.
Suurimmillaan Norjan kuningaskunnan valta oli 1200- ja 1300-luvuilla. Vuonna 1397 Norja kuitenkin liitettiin osaksi Tanskaa. Maa oli käytännössä osa Tanskaa tai Ruotsia aina vuoteen 1905 saakka.
Vuoden 1905 äänestyksessä monarkia sai taakseen 80 prosenttia äänistä. Norjan suurkäräjät eli maan parlamentti tarjosi kuninkuutta Tanskan prinssi Carlille, joka oli Tanskan tuolloisen kruununprinssin Fredrik VIII:n toiseksi vanhin lapsi.
Tanskan silloinen kuningas Kristian IX antoi hyväksynnän pojanpoikansa kruunaamiseksi Norjan kuninkaaksi. Niinpä Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas, jonka hallitsijanimeksi tuli Haakon VII.
Haakonin kuninkuuden katsotaan alkaneen 18. marraskuuta 1905. Hänen kruunajaisiaan vietettiin seuraavana kesänä eli kesäkuussa 1906 Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa.
Haakon oli avioitunut Britannian prinsessa Maudin kanssa vuonna 1896. Maudista tuli Norjan kuningatar.
Pariskunnalla oli yksi lapsi, vuonna 1903 syntynyt Tanskan prinssi Alexander. Hänestä tuli isänsä kuninkuuden myötä Norjan kruununprinssi Olav.
Tuore kuningaspari halusi antaa Olaville mahdollisimman norjalaisen kasvatuksen.
Kuningas Haakon jäi leskeksi ja prinssi Olav puoliorvoksi vuonna 1938, kun kuningatar Maud menehtyi ilmeisesti leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin Lontoossa Isossa-Britanniassa.

Kaksi vuotta myöhemmin kuningas Haakon joutui lähtemään Olavin kanssa maanpakoon Iso-Britanniaan, kun natsi-Saksa valloitti Norjan.
Kruununprinssi Olav oli tuolloin jo noin 37-vuotias. Hän oli avioitunut vuonna 1929 Ruotsin prinsessa Märthan kanssa. Pariskunnalla oli kolme lasta: prinsessat Ragnhild ja Astrid sekä kruununprinssi Harald.
Märtha ja lapset pakenivat Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Yhdysvaltoihin. He viettivät siis käytännössä lähes koko toisen maailmansodan ajan eri paikassa kuin perheen isä kruununprinssi Olav.
Lontoossa maanpaossa ollut kuningas Haakon ei suostunut luopumaan kruunustaan natsi-Saksan painostuksesta huolimatta. Näin hänestä tuli Norjassa suosittu vastarinnan symboli.
Haakon, Olav, Märtha ja kruununprinssiparin lapset palasivat Norjaan kesäkuussa 1945, kun natsi-Saksa oli kaatunut.
Haakon VII kuoli 85-vuotiaana vuonna 1957. Hänen poikansa Olav kruunattiin maan kuninkaaksi.
Märthasta ei kuitenkaan ehtinyt tulla Norjan kuningatarta, sillä hän oli kuollut syöpään vuonna 1954.
Olav hallitsi Norjaa aina kuolemaansa vuoteen 1991 saakka. Hänen pojastaan tuli Norjan nykyinen kuningas Harald V.
Harald oli vihitty vuonna 1968 norjalaisen Sonja Haraldsenin kanssa. Sonjasta tuli Norjan kuningatar Sonja.
Pariskunnalla on kaksi lasta: kruununprinssi Haakon ja prinsessa Märtha-Louise. Haakonista on määrä tulla isänsä jälkeen Norjan hallitsija.
Haakon on ollut vuodesta 2001 lähtien naimisissa kruununprinsessa Mette-Maritin kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta: prinsessa Ingrid Alexandra sekä prinssi Sverre Magnus.
Prinsessa Ingrid Alexandran on tarkoitus nousta aikanaan isänsä jälkeen Norjan valtaistuimelle. Näin Ingrid Alexandrasta tulisi Norjan ensimmäinen naishallitsija noin tuhanteen vuoteen.
