Helikopterit loppuisivat Suomestakin kesken Norjan merihädän veroisessa tilanteessa, arvioi Otkes
Norjan viikonloppuinen merihätä olisi ollut äärimmäisen vaikea tilanne myös Suomen vesillä, arvioi Onnettomuustutkintakeskus Otkesin johtaja Veli-Pekka Nurmi STT:lle. Suomesta löytyvä laitteisto ihmisten pelastukseen ei riittäisi pitkälle tilanteessa, jossa yli tuhannen matkustajan lautta pitäisi tyhjentää ilmateitse.
– Kapasiteetti on aika rajallinen. Kuviohan menee sillä tavalla, että meillä on rajavartiolaitoksen kopterit ja apua saataisiin varmasti Ruotsista, mutta siitä huolimatta nelinumeroisen ihmismäärän evakuointi on niin massiivinen operaatio, että kapasiteettipula tulee heti.
Otkesin johtajan mukaan hätätilanteessa mistään ei ole hankittavissa tarpeeksi suurta määrää helikoptereita, joilla voitaisiin tehdä noutoja merellä olevalta alukselta. Helikopterien määrän lisäksi evakuoinnin nopeutta voi rajoittaa itse alus.
– Se helpottaisi paljon, jos helikopteri pääsee laskeutumaan alukselle, mutta monilla aluksilla ei ole mahdollisuutta siihen, jolloin ihmiset joudutaan vinssaamaan ylös, Nurmi kertoo.
Vinssiä käytettiin myös Norjassa Viking Sky -aluksen matkustajien evakuointiin. Vinssillä ihmisiä päästään nostamaan vain yksitellen, mikä on aikaa vievää. Lisäksi matkustajien kunto rajoittaa pelastusta.
– Siellä on monenlaisia ja monenkuntoisia ihmisiä tyypillisesti tuollaisessa määrässä, Nurmi sanoo.
Evakuointiin liittyy aina omat riskinsä, ja asiasta päättävien onkin Nurmen mukaan punnittava tarkkaan sitä, mikä vaihtoehto on vähiten riskialtis. Turvallisin vaihtoehto on yleensä se, ettei alusta evakuoida, jos uppoamisvaaraa ei ole. Jos uppoamisvaara on todellinen, hyvät vaihtoehdot ovat vähissä.
– Tuollainen on vaikea päätöksentekotilanne, siinä on huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.
Suuren matkustajalautan evakuointi ei ole Nurmen mukaan läpihuutojuttu edes suosiollisen sään tilanteessa, jossa käytössä ovat myös pelastusveneet ja lautat.
– Se on merenkäynnissä äärimmäisen hankala juttu saada ihmiset turvallisesti lauttaan ja pelastusveneeseen. Minkä tahansa matkustajalautan evakuointi on vaikea juttu, vaikka olisi hyvä sää. Jos on vaativat sääolosuhteet, kuten monesti näissä onnettomuustapauksissa on, niin se on vielä vaikeampaa.
Suuren ihmismäärän evakuoinnissa suuri riskitekijä ovat ihmiset itse, Nurmi kertoo.
– Oleellista on se, miten matkustajat saadaan pysymään rauhallisina ja käyttäytymään rationaalisesti. Merihätätilanne on koulutetulle ammattilaisellekin vaativa paikka. Tavallinen matkustaja, joka kokee olevansa hengenhädässä, voi käyttäytyä mielenkiintoisellakin tavalla. Yhdenkin ihmisen panikoinnilla on tapana tarttua.
Nurmen mukaan Suomen Otkesissa seurataan silmä kovana Norjan onnettomuustutkintaa, josta opittavat asiat voivat johtaa kehitysehdotuksiin myös Suomessa.
– Tällaisista suurten matkustaja-alusten evakuoinnista on aika rajallinen määrä kokemuksia. Jokainen tapaus pitää käydä tarkkaan läpi, jotta niitä kokemuksia saadaan kehittämistä varten, Nurmi kertoo.
Suomen meriliikenteen onnettomuuksista eniten Norjan tapausta muistuttaa Viking Linen autolautta Amorellan karilleajo Ahvenanmaalla joulukuussa 2013. Onnettomuus johtui polttoaineen syöttöhäiriön aiheuttamasta sähkökatkosta.
– Jos alus menettää sähkön, se menettää ohjailukyvyn. Erityisesti Suomessa näillä mutkaisilla, kapeilla, pitkillä rannikkoväylillä ohjailukyvyn menettäminen johtaa hyvin helposti karilleajoon, Veli-Pekka Nurmi sanoo.
Hätäohjausjärjestelmien avulla Amorella saatiin ohjattua kapeikon läpi, mutta hätäankkuroinnista huolimatta alus ajautui karille ja sai vuodon keulapiikkiin. Amorellan onnettomuudesta selvittiin kuitenkin ilman uppoamisvaaraa ja evakuointitarvetta.
Sähköjen menettämisessä on kuitenkin potentiaalia suurempaan onnettomuuteen, minkä vuoksi tällaisia tilanteita on pohdittu paljon Otkesilla, joka teki aiheesta teematutkimuksen vuonna 2016.