Keskustasta täystyrmäys keskittäjähallitukselle: "Meidän täytyy korjata se, mitä nyt rikotaan"

Politiikka

Keskustan outokumpulainen kansanedustaja Hanna Räsänen on tällä vaalikaudella muistanut kirkkaasti, miksi hänestä tuli poliitikko. Hän vastustaa keskittämistä ja suurkaupunkikeskeisyyttä.

– Ja tämä on kyllä ihan puhtaasti keskittäjähallitus, Räsänen lataa Petteri Orpon (kok.) hallituksesta.

Räsäsen mielestä on selvää, että meno ei enää muutu ja keskustan tulee tähdätä seuraavaan hallitukseen.

– Meidän pitää tehdä niin hyvää työtä, että ansaitsemme kansalta luottamuksen ja sen verran suuren kannatuksen nousun, että saamme mandaatin mennä hallitukseen, hän sanoo.

Räsäsen mielestä keskustassa pitäisi jo miettiä asiat, jotka hallitusohjelmaan halutaan.

– Ja meidän täytyy korjata se, mitä nyt rikotaan.

Räsäsen ”ymmärrys ja järki eivät riitä” siihen, että hallitus leikkaa lastensuojelusta ja vanhusten kotihoidosta.

– Tällaiset leikkaukset löytyvät edestä päin. Ennaltaehkäisevät palvelut tarkoittavat sananmukaisesti sitä, että ongelmia ehkäistään, jotta ne eivät mene pahempaan suuntaan.

Räsäsen mukaan perussuomalaiset on mennyt kokoomuksen imussa aivan poliittisen kartan oikeaan laitaan.

Havainnon vahvistaa mediakonserni Keskisuomalaisen arvokartta, jonka mukaan päähallituspuolueet ovat lähes yhtä oikeistolaisia. Kokoomus on suurista puolueista oikeistolaisin, mutta etäisyys perussuomalaisiin jää hyvin pieneksi.

– Harvaan asutut alueet tai pienituloiset ihmiset eivät enää paljon kiinnosta, Räsänen summaa.

Hanna Räsäsen poliitikon ura lähti vuoden 2012 kuntavaaleista, kun uhkana olivat Jyrki Kataisen kokoomusjohtoisen hallituksen suurkunnat, joiden myötä Outokumpukin olisi yhdistynyt Joensuuhun.

Korona-aikaan Räsänen uskoi kaikkien puolueiden vakuuttuneen jossain määrin siitä, että hajautettu yhteiskunta on iskunkestävin. Toisin kuitenkin kävi, hän näkee.

Viime vaalikaudella valtiovarainministeripuolue keskustan edustajana Räsänen sai johdettavakseen harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (Hama).

Pettymys oli suuri, kun nykyinen hallitus ei enää myöntänyt työryhmälle rahoitusta.

– Säätytalon uumenissa hallitusneuvotteluissa unohtui harvaan asuttu maaseutu. Se harmitti todella paljon.

Räsäsen mukaan Haman työ oli juuri saatu tehtyä tunnetuksi.

– Ihmiset tiesivät, että tehtävämme on ajatella aidosti uusia tapoja pitää koko Suomi elinvoimaisena.

Ikuinen kesä. Sillä ajatuksella kyliä lähdettiin kehittämään.

Haman avulla kyliin luotiin esimerkiksi näytelmiä ja musiikkiesityksiä, avustushakemuksia tuli ympäri maata.

– Kiertelin itsekin tilaisuuksissa, oli ihanaa nähdä sitä ihmisten intoa ja paloa, Räsänen kertoo.

Taiteen edistämiskeskuksen kautta Hama rahoitti 160 kulttuurihanketta sekä Lapin Ely-keskuksen kautta 35 hanketta, jotka liittyivät esimerkiksi luontomatkailuun.

– Meillä oli 12 miljoonan euron rahoitus. Se ei ollut mikään kahvikerho, vaan pystyimme laittamaan hyviä ideoita liikkeelle.

Itsenäisenä pysyneen Outokummun kaupunginvaltuustoa johtava Räsänen kehuu kotikaupunkiaan hyvinvoivaksi ja vakavaraiseksi. Muuttovoittoakin on.

– Outokumpuun on muuttanut lapsiperheitä ja uudenkarheista taloista on jopa pulaa, Räsänen kertoo.

Ylen mukaan Itä-Suomen vanha kaivoskaupunki Outokumpu voi kuitenkin pian olla Suomen mustin työttömyyspiste.

Venäjän hyökkäyssota oli raju isku pörssiyhtiö Piipolle, joka myy tuotantonsa ja laitteensa ulkomaille. Outokummusta on vaarassa loppua noin 50 työpaikkaa. Räsäsen mukaan näistä noin 30 työpaikkaa kuuluu Outokummussa asuville.

Räsänen ei näe Outokummun tilannetta kovin synkkänä, vaikka hallitus poisti myös kansallisen aluekehittämisen määrärahat tämän vuoden alusta lähtien.

Outokumpu tosin sai jo viime vuonna 125 000 euroa paikallisen äkillisen rakennemuutoksen hankkeesta. Räsäsen mukaan enemmänkin tukea olisi odotettu.

– Mutta vaikka työttömyys on meillä se surullinen asia, niin sekin selätetään. Hyvän kierre pitää saada polkaistua käyntiin, ja se on jo käynnissä, Räsänen sanoo.

Räsänen odottaa, että hallitus saisi valtionosuusuudistuksensa tehtyä.

Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus pitäisi saada vastaamaan kuntien uutta roolia, kun sote-palvelut siirtyivät hyvinvointialueille ja TE-palvelut kunnille.

– Ajatushan oli, että heti sote-uudistuksen perään tulee valtionosuusuudistus, millä korjataan heitot. Sitä on nyt odotettu monessa kunnassa kuin kuuta nousevaa.

– Pahalta näyttää, että hallitus pimittää tämän uudistuksen kuten uudet sote- ja koulutusleikkaukset. Jossakin se on kiistakapulana, Räsänen hymähtää.

Räsänen vaikuttaa eduskunnan turvallisuusvaliokunnissa eli hallinto- ja puolustusvaliokunnissa.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus liittyvät nykypäivänä kiinteästi yhteen, hän huomauttaa. Katvealueita nimittäin Räsäsen mukaan on.

Hän ei pidä hyvänä sitä, että suojelupoliisilta leikataan, vaikka puolustusmenoja nostetaan.

– Kokonaisturvallisuus pitää saada saman sateenvarjon alle. Kuulostaisi oudolta, jos Puolustusvoimia pyydettäisiin leikkausten vuoksi tekemään jokin asia vähän huonommin, Räsänen vertaa.

Huhtikuun kuntavaaleissa ehdolla oleva Räsänen kertoo, että turvallisuustilanne puhuttaa ihmisiä eniten Itä-Suomen vaalikentillä.

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomessa on valmistauduttava siihen, että Euroopan ja Venäjän suhteet avautuvat taas tulevaisuudessa.

Itä-Suomessa tämä on Räsäsen mukaan vielä kaukainen ajatus.

– Ihmiset kysyvät, että eihän sitä rajaa vielä avata, hän kertoo.

Räsäsen mukaan turvallisuus on ihmisille tärkeintä, vaikka Itä-Suomi on ottanut rankan taloudellisen iskun itärajan sulkemisesta.

– Venäjä on pitkäaikainen uhka, mutta joku päivä sekin vielä koittaa, että itänaapurin kanssa aletaan tehdä yhteistyötä.

Ihmiset kysyvät, että eihän sitä rajaa vielä avata.

Hanna Räsänen

Räsänen on tyytyväinen siihen, että hallitus nimittää joensuulaisen kauppaneuvoksen Harri Bromanin Itä-Suomen erityisedustajaksi.

Bromanin tehtäväksi tulee hallituksen Itä-Suomi-ohjelman toimeenpanon valvonta ja koordinointi.

– Broman tuntee Itä-Suomen tilanteen, Räsänen sanoo.

Räsäsen mukaan hallituksen Itä-Suomi-ohjelma jäi listaukseksi asioita, joita pitäisi tehdä. Aikataulu ja vastuualueet sen sijaan loistavat poissaolollaan.

– Odotan näitä aikatauluja nyt hallituksen puoliväliriihestä. Tähän mennessä Itä-Suomi on jätetty yksin.

Räsänen kannattaa ”todella lämpimästi” sitä, että Itä-Suomesta tehtäisiin erityistalousalue. Keskustan lisäksi tätä on esittänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Erityistalousalue merkitsisi esimerkiksi alueellista opintolainahyvitystä, yritysten rahoituksen helpottamista, muuttotukea ja vaikkapa virkamiesten syrjäseutulisää.

– Vaihtoehtoja on vaikka miten paljon ja erityistalousalueitahan löytyy ympäri Eurooppaa. Meillä voisi aloittaa sieltä, missä hätä on suurin, eli Itä-Suomesta.

Toisen kauden kansanedustaja Räsänen kuvaa ”keskustan vastuullista oppositiopolitiikkaa” kovaksi työksi, jolla on tarkoitus.

– Tässä hallituksessa todellakin riittää opponoitavaa ja sparrattavaa.

Räsäsen mukaan tiedon saaminen hallituksen hankkeista on vaikeaa ja valiokuntatyössä keskustalaisten täytyy olla tarkkana.

– Meitähän on vain kaksi varsinaista jäsentä kussakin valiokunnassa. Jos haluamme tehdä oman esityksemme tai vastalauseen, niin toisen pitää esittää sitä ja toisen kannattaa, hän havainnollistaa.

Räsäsen mukaan hänelle on kuuden kansanedustajavuoden aikana kirkastunut se, että keskusta on ainoa puolue, jossa jokainen kansanedustaja ajaa koko Suomen asiaa.

– Meille kaikille koko Suomi on tärkeä, taistelemme raivokkaasti alueiden puolesta.