Professori: Putinin ja Trumpin tapaamisesta ei kannata odotella liikoja – "Julkinen näytelmä"
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamiseen Alaskassa ensi perjantaina ei kannata kohdistaa liikaa odotuksia, vaan odotettavissa on todennäköisesti enemmän julkinen näytelmä kahden johtajan välillä.
Näin arvioi Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen.
Heiskanen perustelee tätä sillä, että kyseessä on Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälinen neuvottelu. Jos tapaamisessa haettaisiin todellista rauhaa, paikalla olisi huomattavasti suurempi joukko eri osapuolia ja tapaamisen tavoitteista ja yksityiskohdista olisi tarjolla paljon enemmän tietoja.
– Fakta on se, että muiden osapuolten yli ei voi neuvotella. Jos kaikki osapuolet eivät ole mukana, niin eihän neuvottelutulos voi olla kovin vedenpitävä. Toki sitä voidaan käyttää painostuskeinona, Heiskanen sanoo STT:lle.
Myös erittäin nopea aikataulu tapaamisen sopimisessa puhuu sen puolesta, että tapaamisella ei ole selkeää agendaa ja tavoitetta. Yleensä huippukokousten valmisteluun käytetään huomattavasti pidempi aika.
– Toisaalta, koska ollaan pattitilanteessa, mikä tahansa nykäisy eteenpäin olisi tietysti positiivinen asia, Heiskanen linjaa.
Hänen mukaansa muutenkin on vaikea arvioida, mikä merkitys tapaamisella on ja mitä tapaamisessa keskustellaan. Trumpin toiminta on yleisestikin ollut hyvin tempoilevaa, ja tämän näkemykset Putinista ovat muuttuneet vuosien aikana.
– Trumpin ja Putinin suhde on jatkunut hyvin pitkään, myös Trumpin edellisellä kaudella. Hän oli aiemmin hyvin vahvasti Putinin toiminnan takana, ja nyt hän on useampia kertoja ilmaissut avoimesti pettymystään ja turhautumistaan, ettei edistystä ole tapahtunut.
Käytännössä Trumpin selkein viesti ja linjaus Ukrainan suhteen on ollut, että ”tappamisen pitää loppua”. Muita selkeitä tavoitteita hän ei ole asettanut.
Heiskasen mukaan Trumpin viimeaikaiset lausunnot yhdysvaltalaismedioille ovat olleet huomattavasti maltillisempia kuin tämän lausunnot yleensä.
Kun vielä vaalien alla Trump sanoi ratkaisevansa Ukrainan tilanteen 24 tunnissa, nyt hän on sanonut, ettei aseta mitään odotuksia, koska on pettynyt tilanteen suhteen monta kertaa aikaisemmin.
– Trump ei yleensä epäonnistumisistaan ole kovin paljon puhunut julkisuudessa. Tämä on oikeastaan harvinainen poikkeus ja myöntö, että hän on ikään kuin tullut vedätetyksi aiemmin ja asiat eivät kulje siihen suuntaan, mihin hän haluaa. Yleensä hänen julkiset lausuntonsa omista kyvyistään ovat huomattavasti itsevarmempia, Heiskanen sanoo.
Trump on myös hänen mukaansa tullut jonkin verran vastaan Venäjän reunaehdoissa. Esimerkiksi alun perin ajatuksena oli, että myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi olisi ollut mukana tapaamisessa, mutta Putin ei taipunut tähän, joten Trump oli valmis myönnytykseen ja kahdenkeskiseen tapaamiseen.
Trumpin toiminnasta ei välity selkeää punaista lankaa ja johdonmukaisuutta, Heiskanen sanoo. Sekin tekee vaikeaksi arvioida, mitkä lopulta ovat hänen todelliset tavoitteensa ja millaisia saavutuksia pidetään onnistumisina.
– Voi olla, että republikaanit tulkitsevat voitoksi sen, että Trump on ikään kuin ainut, jolla on ratkaisun avaimet ja joka yrittää ratkoa tilannetta ja on ylipäätään puheväleissä Putinin kanssa. Euroopassa tilanne voidaan tulkita toisin.
Myös Yhdysvaltain sisäpolitiikka vaikuttaa Trumpin toimintaan, ja Venäjä ottaa varmasti tämänkin huomioon, Heiskanen muistuttaa.
Yhdysvalloissa järjestetään ensi vuonna kongressin välivaalit. Usein presidentin puolue on hävinnyt vaalit. Tällä hetkellä republikaaneilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, ja Trump on päässyt toimimaan vapaasti. Liikkumatila voi jatkossa kaventua.
– Nykyinen kongressi toimii lähinnä kumileimasimena Trumpin aloitteille. Jos valta vaihtuu, tilanne ei ole yhtä helppo, Heiskanen toteaa.
Tapaaminen Putinin kanssa voisi viedä huomiota myös Trumpille epämieluisalta kohulta.
– Trump rypee nyt Epstein-skandaalissa, joka ei ota laantuakseen. Joka päivä ja hetki hetkeltä tulee lisätietoja. Tilanne on ongelmallinen sen takia, että nimenomaan Trumpin vankin kannattajakunta vaatii vastauksia, Heiskanen sanoo.
Liikemies Jeffrey Epsteinin tapaus nousi Yhdysvalloissa jälleen näkyvästi esille liittovaltion viranomaisten heinäkuussa julkistaman muistion vuoksi. Muistion mukaan useilla Epsteiniin liittyvillä salaliittoteorioilla ei ole totuuspohjaa.
Seksuaalirikoksista tuomittu, vuonna 2019 vankilassa itsemurhan tehnyt Epstein oli hyvin verkostoitunut useiden tunnettujen nimien kanssa. Trump lupasi toisen presidenttikautensa aluksi julkaista kaikki Epsteinin tapaukseen liittyvät tiedot. Yhdysvaltain oikeusministeri kuitenkin ilmoitti heinäkuussa, ettei uusille julkistuksille ole tarvetta.
Trump oli aikoinaan tiiviisti tekemisissä Epsteinin kanssa. Hän on sittemmin pyrkinyt etäännyttämään itseään Epsteinistä.