Hamasin verinen hyökkäys Israeliin tasan vuosi sitten käynnisti kovakouraiset kostotoimet – Nyt pelätään laajempaa konfliktia

Maanantaina on tullut kuluneeksi vuosi siitä, kun palestiinalainen äärijärjestö Hamas teki yllätyshyökkäyksen Gazan kaistalta Israeliin.

Hamas surmasi hyökkäyksessään lähes 1 200 israelilaista, joista suuri osa oli siviilejä. Lisäksi Hamas vei Gazaan yli 200 panttivankia, joista moni on siellä edelleen.

Hyökkäys oli Israelissa valtava järkytys, ja rajavalvonnan pettäminen sai aikaan paljon kritiikkiä. Saarrettua Gazaa ympäröivän ”älyaidan” kun piti olla läpitunkematon este.

Varhain lauantaina 7. lokakuuta Hamas rikkoi sadoilla turvakameroilla, tutkilla ja sensoreilla varustetun aidan räjäyttämällä siihen aukkoja sekä käyttämällä puskutraktoreja. Osa Hamasin taistelijoista ylitti aidan riippuliitimillä.

Hamasin jäsenet surmasivat siviilejä useissa kylissä ja iskivät myös maantiellä ajaviin autoihin. Terroristit hyökkäsivät myös musiikkifestivaalille, jossa he tappoivat yli 300 ihmistä. Hamas iski myös sotilastukikohtiin ja surmasi yllätetyksi joutuneita sotilaita, mikä hidasti Israelin armeijan reagointia hyökkäykseen.

Hyökkäys oli Israelin historian verisin päivä ja suurin juutalaisten joukkosurma sitten holokaustin.

Hyökkäyksen seurauksena Israel vannoi tuhoavansa Hamasin ja aloitti ilmaiskut ja maaoperaation Gazassa.

Hamasin hallitseman Gazan terveysviranomaisten mukaan lähes 42 000 ihmistä on saanut Gazassa surmansa Israelin sotatoimien seurauksena, suuri osa naisia ja lapsia.

Israel sanoi hiljattain, että Hamas on sotilaallisesti voitettu ja kykenee enää sissisotaan. Tulitaukoa Israelin ja Hamasin välille ei kuitenkaan jatkuvista ponnisteluista huolimatta ole saatu aikaiseksi.

Sota on johtanut valtavaan humanitaariseen katastrofiin Gazassa, jossa yli kaksi miljoonaa ihmistä asuu pienellä ja saarretulla alueella.

Ruuasta ja lääkkeistä on ollut laajasti pulaa, ja humanitaarisen avun saaminen Gazaan on ollut vaikeaa. Sairaaloiden toiminta Gazassa on myös hyvin vaikeaa esimerkiksi pommituksissa tulleiden vaurioiden ja energiapulan takia.

Israel sai lännessä paljon sympatiaa Hamasin hyökkäyksen jälkimainingeissa, mutta kovakourainen sotiminen Gazassa on sittemmin herättänyt paljon kritiikkiä etenkin Euroopassa.

Israelin ja arabimaiden suhteet ovat kiristyneet myös huomattavasti, ja esimerkiksi lähellä ollut suhteiden normalisoiminen Saudi-Arabiaan on jäissä.

Konflikti on läikkynyt muuallekin Lähi-itään ja herättänyt pelkoja laajemmasta alueellisesta konfliktista.

Iranin tukema libanonilainen äärijärjestö Hizbollah on viime lokakuusta lähtien ampunut raketteja Israelin puolelle.

Israel iski Hizbollahia vastaan rajusti syyskuussa, kun se räjäytti kauko-ohjatusti järjestön käyttämiä hakulaitteita ja radiopuhelimia. Israel onnistui myös surmaamaan Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin ilmaiskulla. Aiemmin Israel surmasi Hamasin johtajan Ismail Haniyyan Iranin Teheranissa.

Iran on tehnyt kahteen otteeseen ohjusiskuja suoraan Israeliin kostona Israelin tekemistä salamurhista. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt vähäiseksi.

Jemenin huthikapinalliset puolestaan ovat tehneet iskuja Punaisenmeren rahtilaivoihin Gazan sodan varjolla.