Hallitus laskee vanhusten hoitajamitoitusta – hoivakotiyrittäjät joutuvat tiukille
Raumalla sijaitsevan Hoitokoti Linnanneidon omistaja Tiina Karenmaa-Virtanen yllättyi, kun Satakunnan hyvinvointialue lähestyi häntä ja esitti, että hoivakodin vuorokausimaksuja tulisi alentaa.
Syyskuussa Teams-yhteydellä järjestetyssä tapaamisessa vedottiin siihen, että vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus laskee Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöksellä 0,6:een ensi vuoden alusta lähtien, ja siksi hyvinvointialue saa entistäkin vähemmän rahaa.
– Meidän pitää kuulemma tulla talkoisiin mukaan, kun hyvinvointialueella ei ole rahaa, Karenmaa-Virtanen sanoo.
Hän kertoo, että esitetty hintojen alennus veisi hänen 14 asukkaan hoivakodiltaan noin 30 000 euron tulot vuodessa, eli suunnilleen yhden työntekijän palkan.
Yrittäjä kokee kohdanneensa asiassa ”sanelupolitiikkaa”.
– Sopimuksessa ei lue, että hintoja pitää alentaa, jos hoitajamitoitus laskee, hän huomauttaa.
Eduskunta ei vielä edes päättänyt hoitajamitoituksen laskusta, mutta asian käsittely on loppusuoralla. Nyt minimi on 0,65 hoitajaa asukasta kohti.
Henkilöstömitoituksen osalta laissa puhutaan tosin jatkossakin vain minimistä, eli sen tulee olla suurempi kuin 0,6, jos asiakkaiden hoidon tarve niin edellyttää.
Karenmaa-Virtasen mukaan asukkaat tai työntekijät eivät pärjää hänen hoivakodissaan pienemmällä kuin noin 0,7:n hoitajamitoituksella, joka hänelle voidaan nyt laskea.
– Hoitajamitoitus on mielestäni ylipäätään väärä tapa hallita hoivatyötä, yrittäjä hymähtää.
Hoitajamitoitus lasketaan työtunneissa. Linnanneidossa yhdelle työntekijälle kertyy kolmen viikon työvuorolistaan 115 työtuntia, ja hoitajia on kolme sekä aamu- että iltavuorossa. Yrittäjä itse tekee puolen hoitajan työtunnit muun työnsä ohessa ja hoivakodilla on oma keittäjä.
Linnanneidon asukkaat ovat hoivakotiyrittäjän mukaan huonokuntoisia ja heille halutaan tarjota laadukasta hoitoa.
– Työnantajana minun pitää miettiä myöskin sitä, miten työntekijäni jaksavat, hän huomauttaa.
Hoitajamitoituksen pysyvällä kevennyksellä hallitus tavoittelee aluksi 45 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä ja jopa 134 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä vuodesta 2028 alkaen. Hyvinvointialueille suunniteltu rahoitus supistuu siis näillä summilla.
Hoivakriisin seurauksena tehdyllä edellisen hallituksen päätöksellä hoitajamitoitus oli määrä nostaa 0,7:ään vuonna 2028, mutta nyt tämä perutaan. Vanhusten hoitoon liittyviä epäkohtia tuli laajasti julkisuuteen vuonna 2019.
Hyvinvointialueet ostavat hoivakotipalveluita yrittäjiltä, mutta asukkaan maksettavaksi koituu lopulta palvelumaksu, joka voi olla korkeintaan 85 prosenttia hänen nettotuloistaan. Loppuosa hoivapalvelusta kustannetaan julkisista varoista. Asukas maksaa myös asumisestaan vuokran.
Linnanneidossa käy talon ulkopuolistakin palvelua, kuten musiikkiterapeutti, fysioterapeutti ja lääkäri. Talon henkilöstö tekee myös kuntoutustyötä.
Yrittäjä näkee, että vaatimukset laskea hintoja ja hoitajamitoitusta vievät jälleen pohjan vanhusten hoidon laadulta.
– Ei kukaan pysty sillä hoitajamitoituksella tekemään laadukasta hoitotyötä, tai jos pystyy, niin se vaatii aivan järjettömän työn.
Satakunnan hyvinvointialueen sote-johtaja Sari Rantanen vahvistaa, että sopimusten avaamisesta on jo puhuttu hoivakotiyritysten kanssa. Tarkoitus on, että uudet sopimukset saataisiin yrittäjien kanssa voimaan heti, kun laki vuoden alussa muuttuu.
Rantasen mukaan myös yrittäjät ovat keskustelujen perusteella varautuneet siihen, että jatkossa niille maksetaan uuden hoitajamitoituksen mukaisesti.
– Neuvottelut ovat tosin vielä kesken, vaikka ne hyvissä ajoin aloitettiin.
– Meillä on hyvinvointialueena sellainen tilanne, että meillä ei ole päivääkään mahdollisuutta maksaa toisenlaisesta mitoituksesta kuin laissa velvoitetaan, Rantanen sanoo.
Hän huomauttaa, että hoitajamitoituksen muutoksella menetettävät valtionosuudet on jo laskennallisesti viety ensi vuoden talousarviosta. Satakunnassa tämä tarkoittaa lähes kahden miljoonan euron menetystä.
Meillä ei ole päivääkään mahdollisuutta maksaa toisenlaisesta mitoituksesta kuin laissa velvoitetaan.
Rantasen mukaan ympärivuorokautisen asumisen yksiköissä asuu hyvin samankaltaisessa kunnossa olevia ikäihmisiä.
– Kaikki he tarvitsevat paljon palvelua, kun ympärivuorokautiseen hoivaan ovat päätyneet. Eihän sinne kevyin kriteerein päädytä, hän sanoo.
Eli 0,6:n hoitajamitoitus koskee periaatteessa kaikkia hoivakoteja?
– No toisin sanoen. Eli hyvin samantapaisia asiakkaita palvelutarpeineen siellä on. Hallituksen arviossa on, että se (uusi mitoitus) koskisi vain kolmasosaa, mutta en tunnista tällaista lukua. Satakunnan yksiköt ovat hyvin tasalaatuisia.
Rantanen muistuttaa, että nykyinen hoitajamitoitus on ollut voimassa vasta vähän aikaa. Se tuli voimaan huhtikuussa 2023. Sitä ennen hoitajamitoitus oli 0,6 ja vielä neljä vuotta sitten 0,5.
Rantasen mukaan asiakkaan palveluntarve kuitenkin lopulta ratkaisee myös jatkossa.
– Laatu pyritään pitämään vakiona. Jos tarvitaan enemmän palvelua ja korkeampi mitoitus, totta kai se pyritään turvaamaan. Asiakkaan hoito ja hoiva tai asiakkaan kokema turvallisuus eivät saa vaarantua.
Rantanen kertoo, että Satakunnan hyvinvointialueelta hoitajamitoituksen keventäminen vie 70 henkilötyövuotta.
– Olemme koko ajan käyneet sekä yt-neuvotteluja että yritysten kanssa neuvotteluja ehdollisena. Seuraamme toki lain etenemistä ja sitä, minkä muotoisena se ulos pullahtaa.
Yksityisiä sote-yrityksiä edustavan Hyvinvointiala Hali -järjestön tiedossa on useita hyvinvointialueita, jotka ovat hankintapyynnöissään alkaneet jo edellyttää 0,6:n henkilöstömitoitusta eli tulevan lainsäädännön huomioimista.
Järjestö toimitti lokakuussa sosiaali- ja terveysministeriölle vetoomuksen siitä, että ministeriö ohjaisi hyvinvointialueita pidättäytymään lain toimeenpanosta ennen kuin eduskunta on käsitellyt ja hyväksynyt muutokset.
– Missään nimessä ei saa lähteä toimeenpanemaan lakia, joka ei ole vielä voimassa, sanoo Halin toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma.
Järjestön huolena on erityisesti se, että lakiesityksen minimi eli 0,6:n hoitajamitoitus otetaan hyvinvointialueilla yleiseksi ohjeeksi.
– Sitä ei saa soveltaa yksiköissä, joissa edellytetään vähimmäistasoa korkeampaa, 0,7:n tason mitoista. Meillä on iäkkäitä ihmisiä, joiden hoitoisuus on korkeaa. Mitoituksen lasku ei saa koskea heitä, vaan se pitää katsoa sen mukaisesti, mikä asiakkaiden tarve on, Aunesluoma korostaa.
– Hyvinvointialueet eivät voi myöskään lähteä alentamaan sopimusten hintoja, jos hoitoisuus ei katoa mihinkään, hän jatkaa.