Hallituksen "sotapaketissa" jättisatsaukset puolustukseen, rajoille ja pakolaisten auttamiseen
Hallitus osoittaa kehyspäätöksessään puolustusmateriaalihankintoihin kehyskaudella yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäyksen.
Rahat on tarkoitus käyttää muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan.
Hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen –tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,75 miljardia euroa jatkuen vuoteen 2027.
Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130-200 miljoonan euron korotus, jolla lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain, lisätään kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan Puolustusvoimien toiminta ja valmius.
Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla. Rajavartiolaitos saa myös muihin välttämättömiin menoihin 20 miljoonaa euroa kevään 2022 lisätalousarviossa, 45 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa euroa vuonna 2024 sekä 6,4 miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2025 ja 2026. Lisäksi rajavartiolaitoksen määrärahoja lisätään osana kyberturvallisuuden kokonaisuutta.
Kyberturvallisuuden parantamiseen lisätään vuotuista rahoitusta vuosille 2023-2026 noin 40-56 miljoonaa euroa.
Rahoilla parannetaan muun muassa hallinnon yhteistä perusinfrastruktuuria ja kehitetään joitakin keskeisiä järjestelmiä. Rahoitus sisältää erilaisia laitehankintoja sekä henkilöstölisäyksiä.
Hallitus pyrkii siihen, että EU:n direktiivin nojalla tilapäisen suojelun piirissä olevat ukrainalaiset pakolaiset asettuvat nopeasti osaksi yhteiskuntamme arkea, työelämää ja palveluita.
Hallitus korvaa pakolaisten palveluista aiheutuvia kustannuksia kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien. Toistaiseksi palvelut toteutetaan Migrin alaisten vastaanottokeskusten järjestämisvastuulla ja tuotetaan kuntien ja vastaanottokeskusten yhteistyöllä.
Maahanmuuton lisämenoihin varataan kehyskaudelle noin 0,8-0,3 miljardia euroa vuodessa kehyskaudella muun muassa vastaanoton menoihin ja asiakkaille maksettaviin tukiin sekä Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin, perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja etuusmenoihin.
Kunnille turvataan Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset. Lisäksi määrärahaa varataan kotoutumiskoulutukseen, valtion korvauksiin kotouttamisesta sekä oikeusministeriölle turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja perheenyhdistämisen menoihin.
Hallitus arvioi, että tänä vuonna jätettäisiin 60 000 tilapäisen suojelun hakemusta ja 6 000 turvapaikkahakemusta. Vuosina 2023-2026 turvapaikkahakemusten lukumääräksi arvioidaan 5 000 – 5 500 vuodessa.
Hallitus päätti myös vauhdittaa Suomen omavaraisuutta lisääviä vihreän siirtymän investointeja valmistelemalla niitä koskevien investointien määräaikaisen etusijan lupakäsittelyissä.
Lisäksi hallitus päätti, että varautumisen ministerityöryhmä linjaa pikaisesti toimista, joilla varmistetaan kansallinen huoltovarmuus turvaten kohtuuhintaisen energian tuotanto ja saatavuus.
Varautumisen ministerityöryhmä linjaa lisäksi energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi keinoista, joilla nopeutetaan merkittävällä tavalla irtautumista fossiilisesta energiasta ja tuetaan uuden teknologian käyttöönottoa.
