Hallinto-oikeus kumosi luonnonpuistoihin myönnetyt ilvesten ja susien tappoluvat

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kolme Metsähallituksen tammikuussa 2025 myöntämää lupaa, jotka oikeuttivat kolmen suden ja kahden ilveksen tappamiseen Värriön, Pisavaaran ja Olvassuon luonnonpuistojen alueella. Asiasta kertoo tiedotteessaan Suomen luonnonsuojeluliitto.

Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset valittivat päätöksistä hallinto-oikeuteen, joka katsoi Metsähallituksen päätökset lainvastaisiksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että päätöksen vaikutuksia luonnonpuistojen perustamistarkoitukseen ei ollut arvioitu lainkaan.

– Valitimme luvista, koska katsoimme Metsähallituksen päätösten rikkovan luonnonpuistojen lakisääteistä koskemattomuutta ja luonnonmukaisuutta. Metsähallitus ei ollut päätöksissään lainkaan perustellut sitä, miksi päätökset eivät vaarantaisi luonnonpuistojen perustamistarkoitusta. Hallinto-oikeus oli kanssamme samaa mieltä, sanoo puheenjohtaja Saara Laivamaa Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiristä.

Metsähallitus voi myöntää luvan riistaeläimen tappamiselle luonnonpuistossa, jos se katsoo eläimen aiheuttava uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai merkittävää taloudellista vahinkoa. Lupa ei saa kuitenkaan vaarantaa luonnonpuiston perustamistarkoitusta.

– Asialla on valtakunnallista merkitystä, koska tällaisia petojen tappolupia ei ole aikaisemmin myönnetty luonnonpuistoihin. Siksi oli tärkeää saada asiasta tuomioistuimen linjaus, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Luonnonpuistot ovat tiukimmin suojeltuja luontoalueita, joihin ei lähtökohtaisesti saa edes mennä ilman lupaa. Luonnonpuistojen tarkoituksena on säilyttää luontoa koskemattomana, alkuperäistä luontoa edustavana alueena, jossa ihmisen vaikutus ei näy.

Luonnonpuistojen tehtävänä on osoittaa tuleville sukupolville, millaista luonto on ollut ennen kuin ihminen on sitä muuttanut. Tämä on tärkeää esimerkiksi tieteellistä tutkimusta varten.