Halkeileva EU paikkaa haavojaan

Kaunaa ja eripuraa pidäteltiin piilossa, kun EU-maiden johtajat kokoontuivat helteiseen Bratislavaan valamaan uskoa unioniin.

EU:n murenemisen riski on todellinen, sillä Britannian lähtö ruokkii eroaikeita myös muualla ja EU-vastainen ilmapiiri on voimistunut monissa jäsenmaissa lähestyvien vaalien alla.

Bratislavassa pyrittiin kirkastamaan sitä, miksi EU alun perin perustettiin ja mihin sitä yhä tarvitaan.

– Turvallisuusnäkökulma nousee nyt ykköseksi, eli se rauhanprosessi ja mitä se tänä päivänä tarkoittaa, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kokoukseen saapuessaan.

Viime aikoina rauhasta on tuntunut olevan vain rippeitä jäljellä.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi kokouksen alla, että EU-maat ovat riitaisampia kuin koskaan.

Vuosia jäytäneet kriisit ovat repineet Eurooppaan erisuuntaisia railoja, joista kipeimmät ja syvimmät ovat pakolaiskriisin jäljiltä.

Valtiojohtajat ovat hakeneet kuumeisesti yhteisiä nimittäjiä juhannuksen brexit-äänestyksestä lähtien.

Ehkä helpointa on ollut löytää yhteinen näkemys siitä, että EU ei ole pystynyt vastaamaan kansalaisten turvallisuushuoliin.

Turvallisuusteeman ympärille on kytketty useita ajankohtaisia kysymyksiä kuten terrorismin torjunta, puolustusyhteistyö ja vakaa talouskehitys.

Bratislavassa laadittiin askelmerkkejä siihen, mitä asioita edistetään lähikuukausina.

Ne liittyvät puolustusyhteistyön ja sisämarkkinoiden tiivistämiseen, terrorismin ehkäisyyn sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseen.

Huomio kohdistui myös ulkorajavalvonnan puutteisiin.

Muuttoliikkeessä paine on nyt Bulgarian ja Turkin rajalla, sillä Kreikkaan vievä reitti on pitkälti tukossa. Bulgaria on saamassa muilta EU-mailta rajavartijoita ja kalustoa tilanteen rauhoittamiseen.

– Bratislavan täytyy olla käännekohta unionin ulkorajojen turvaamisessa, linjasi huippukokousta johtava Donald Tusk.

Puolan ex-pääministerin lausunto heijastelee itäisen Keski-Euroopan maiden tuntoja: Puola, Unkari, Tshekki ja Slovakia ovat hakeneet pakolaiskriisiin ratkaisua ennen muuta rajavalvontaa kiristämällä.

Tiukka linja ja kova retoriikka uppoavat yhä vahvemmin myös Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa, jotka valmistautuvat ensi vuoden vaaleihin.

Tusk vastaa huutoon puhumalla  kontrollin palauttamisesta  – sama vaatimus oli Britannian EU-eroa ajavan leirin pääargumentti.

Kovaa linjaa arvostelevien huolena on, että vastuu hädänalaisista unohtuu ja lopputuloksena syntyy linnake-Eurooppa.

Solidaarisuuden vaatimuksissa on viime aikoina peruutettu.

Pakollisia turvapaikanhakijakiintiöitä esittänyt Juncker myöntyi tällä viikolla siihen, että vastuunjaon on oltava vapaaehtoista.

Pääministeri Sipilä uskoo, että kiista ratkeaa lopulta Suomelle mieluisaan suuntaan.

– Luulen, että pakolaiskriisin hoitamisessa tullaan suurin piirtein sille alueelle, jota Suomi on korostanut: vapaaehtoisuutta, mutta silloin kun sovitaan yhdessä jotain, niin pidetään sovitusta kiinni.

Sovitteluhalua löytyy myös Keski-Euroopasta: Slovakia ja Tshekki ovat tehneet huippukokouksen alla pesäeroa Unkarin ja Puolan aggressiiviseen linjaan.

Slovakian linjaa pehmentää se, että maa toimii loppuvuoden EU-puheenjohtajavaltiona.

Kauna ja eripura ovat kuitenkin yhä vahvasti hengissä.

– Ei sekään sovi, että toiset ottavat turvapaikanhakijat ja toiset lähettävät pari poliisia, diplomaattilähde kuvailee ristiriitoja.