Haglund ei paljasta tulevaisuuden pohdintojaan

RKP:n väistyvä puheenjohtaja Carl Haglund ei tyrmää mahdollisuutta, että hän olisi vielä ehdolla valtakunnanvaaleissa.

Kertoessaan väistymisestään Haglund sanoi, ettei hän aio asettua puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Seurauksena oli, että häntä ryhtyivät patistamaan niin puoluetoverit kuin muutkin.

– Olen luvannut, että en poissulje ehdokkuutta. Se ei ole kuitenkaan kuulunut suunnitelmiini, Haglund sanoo STT:n haastattelussa.

Vaikka Haglundin vastaus uteluihin presidenttiehdokkuudesta ei olekaan enää täysin ehdoton, ei hän silti tihku innostuksesta.

Hän ei lupaa enempää, jotta puolue harkitsisi muitakin vaihtoehtoja.

Minulla on hyvä tilanne, koska päätöksiä ei tarvitse tehdä juuri nyt.

Carl Haglund

Samasta syystä hän ei vielä kerro, asettuuko hän ehdolle eduskuntavaaleissa vuonna 2019.

Sen sijaan ensi vuoden kuntavaaleissa häntä ei varmuudella nähdä.

– Minulla on hyvä tilanne, koska päätöksiä ei tarvitse tehdä juuri nyt. Näyttää siltä, että erilaisia hyviä vaihtoehtoja on paljon.

Hän kertoo pohtivansa vaihtoehtoja, kun on saanut työnsä puheenjohtajana päätökseen.

37-vuotias Haglund sanoo, että jossain vaiheessa myös työ yrityselämässä tuntuisi loogiselta, mutta myös työ kansalaisyhteiskunnassa voisi kiinnostaa.

Ensi viikonloppuna puheenjohtajan paikan jättävä Haglund on johtanut RKP:tä vuodesta 2012.

Turussa järjestettävillä puoluepäivillä ehdolla uudeksi puheenjohtajaksi ovat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, nuorisojärjestön puheenjohtaja Ida Schauman ja kansanedustaja Anders Adlercreutz.

Haglund uskoo, että tämän vuoden jälkeen on yhä helpompi selittää, miksi RKP:tä tarvitaan hallituksessa.

Hän ihmettelee mantraa, jonka mukaan sillä ei ole merkitystä, onko RKP hallituksessa vai ei.

Esimerkiksi päätöksiä sote-uudistuksesta ei olisi tehty ilman kunnollista kielivaikutusten arviointia eikä ruotsinkielen asemaa olisi sivuutettu myöskään käräjäuudistuksessa, jos puolue olisi ollut mukana päättämässä.

– RKP:n pitää tavoitella paikkaa seuraavassa hallituksessa, mutta hyvä vaalitulos ei valitettavasti takaa paikkaa.

Haglund suomii viime hallituksen toimintaa suorasanaisesti.

Hän ei pitänyt siitä, että sopimuksiin ei koskaan voinut luottaa.

Näin oli hänestä koko hallituskauden, mutta tilanne vain paheni loppua kohden.

– Hallituksella pitää olla kansalaisten luottamus. Ihmisten pitää pystyä luottamaan hallituksen antamiin tietoihin ja siihen, että päätökset perustuvat faktoihin. Kysymys on hallituksen uskottavuudesta, Haglund sanoo.