Haavisto Ylellä: Al-Holin leirin tilanne hieman parantunut – ”Ei voi olla pysyvä olotila”
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan tilanne Pohjois-Syyrian kurdialueella sijaitsevalla al-Holin leirillä on nyt hieman parantunut, kun Turkin hyökkäys kurdialueelle on tauonnut.
Haavisto sanoi lauantaina Yleisradion Ykkösaamussa, että ulkoministeriössä seurataan tilannetta päivittäin.
Leirin tilanne kärjistyi, kun osa 70 000 ihmisen leirin noin 800 vartijasta lähti puolustamaan kurdien aluetta Turkin hyökkäystä vastaan. Turvallisuuden heiketessä avustusjärjestöjen mahdollisuudet toimia leirillä vaikeutuivat, Haavisto totesi.
– Siellä oli useampi avustusjärjestö jotka sanoivat, että he eivät enää pääse leirille tai uskalla mennä sinne. Nyt tilanne on hieman parantunut. Olemme erittäin tarkkaan seuranneet sitä, saavatko ihmiset lääkkeitä, ruokaa ja juomavettä. Kansainvälisellä yhteisöllä on valmius nopeuttaa toimia, jos ihmiset näyttävät jäävän tyhjän päälle, Haavisto sanoi.
Leirillä on myös kolmisenkymmentä Suomen kansalaista ja Suomi on ilmoittanut, että suomalaisilla on perustuslain mukaan aina oikeus palata kotimaahansa, Haavisto sanoi.
– Nyt näyttää siltä, että olot ovat vakaat. Mutta eihän tämä voi olla pysyvä olotila, ei voi olla pysyvä olotila, että lapset ovat tällaisella leirillä.
Haaviston mukaan suomalaisten paluu on mutkikas asia.
– He ovat aseellisesti vartioituina toisen maan alueella, kurdihallinnon hallussa. Meillä ei ole sitä asevoimaa tai muuta voimaa saada näitä ihmisiä siltä alueelta pois. Lastensuojeluviranomaisilla ei ole siellä toimivaltaa.
Leirillä olevien ihmisten paluun estää sekin, että heidän pitäisi kulkea maiden läpi, jossa ainakin aikuiset Isisin alueelle lähteneet ihmiset ovat epäiltyinä rikoksista, Haavisto sanoi.
– Voin vakuuttaa, että joka päivä tässä tehdään töitä.
Riski äärijärjestö Isisin uudesta noususta on Haaviston mukaan kasvanut, kun vangittuja taistelijoita pääsi Turkin hyökkäyksen myötä vapaiksi.
– On hyvin tärkeää, että Syyriassa ja Irakissa meillä on hallittu ote Isis-taistelijoihin. Se koko liike on yksi kuoleman myytti, jossa korostuvat ihmiskunnalle vieraat arvot, Haavisto sanoi.
Vaarana on, että ajattelutavan kannattajat pääsevät siirtymään Afganistaniin ja Pohjois-Afrikkaan.
– Se on vaara koko kansainväliselle yhteisölle.
Haavisto perusteli myös pientä hämmennystä herättänyttä haastatteluaan Financial Timesissa , jossa hän asettui puoltamaan EU:n välien kehittämistä Venäjän suuntaan.
Hän arveli, että Venäjän vaikutusvalta kasvaa, myös Lähi-idässä. Haavisto sanoi, ettei keskusteluyhteyden ylläpitäminen tarkoita Venäjän pakotteiden lopettamista tai Krimin valtauksen hyväksymistä.
– Kaveeraaminen on eri asia kuin ymmärtäminen mihin joku pyrkii. On asioita, esimerkiksi Syyrian kriisi, jossa EU:lla on intressi, että Isis-taistelijat eivät lähde leviämään tai ettei tule valtavia pakolaisvirtoja. Pitää olla kontaktit konfliktin toimijoihin.
Venäjän ihmisoikeustilanteesta ja demokratiasta Haavisto myönsi, että maasta tulee huonoja uutisia, esimerkiksi jehovan todistajien kohtelusta.
– Kaikki asiat eivät ole siellä kohdallaan, Haavisto sanoi.
Alma Median teettämän kyselyn mukaan Haavisto on nyt ylivoimaisesti suosituin ehdokas presidentti Sauli Niinistön seuraajaksi.
Haavisto sai kyselyssä 33 prosentin kannatuksen. Hän ei kuitenkaan paljastanut, onko suunnitelmissa vielä kolmas yritys presidentiksi.
– Onneksi asioita ei tarvitse päättää aikaisessa vaiheessa. Politiikka tuo uusia asioita tullessaan ja aina pitää ottaa uusia haasteita vastaan. On aivan liian aikaista puhua 4–5 vuoden päässä olevista asioista, Haavisto sanoi.
