Ex-valtiosihteeri: Kertausharjoitusten pakkolaki siirtää vallan demokratialta sotilaille
Entinen valtiosihteeri ja keskustavaikuttaja Risto Volanen arvostelee jyrkin sanoin hallituksen lakiluonnosta, joka antaisi puolustusvoimain komentajalle vallan määrätä 25 000 reserviläistä kertausharjoituksiin.
– Menossa on hanke siirtää päätösvaltaa presidentiltä sekä ministereiden antamalta parlamentaariselta katteelta suoraan sotilaille, hän jyrähtää.
Volasen mielestä noin suuren joukon koollekutsumisen mahdollistaminen puolustusvoimien komentajan mahtikäskyllä ei ole enää perinteinen kertausharjoitus.
– Kyseessä on täysin uusi harjoitusmetodi. Voidaan puhua jopa osittaisesta liikekannallepanosta, Volanen huomauttaa.
Jos lakiluonnos toteutuuu sellaisenaan, niin jatkossa asevelvollinen ei voisi hakea vapautusta valmiuden joustavaan kohottamiseen liittyvästä harjoituksesta.
Esitykseen sisältyy myös normaaliolojen kertausharjoitusten enimmäismäärien kaksinkertaistaminen.
Voidaan puhua jopa osittaisesta liikekannallepanosta.
Risto Volanen
Lakiluonnos on saanut tiukkaa kritiikkiä myös oikeusministeriöstä.
Ministeriön lausunnon mukaan esitystä ei ole sidottu mihinkään asiallisiin kriteereihin eikä siinä kerrota, mitkä ulkoiset uhat tai kriisit edellyttäisivät ylimääräisten kertausharjoitusten määräämistä.
Valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön kannanottojen perusteella 25 000 miehen kertauskutsu on sen verran merkittävä, että poliittisella päätöksenteolla tulee olla siinä jo perustuslainkin mukaan merkittävä rooli.
Lopullinen päätös tulisi näin tehdä valtioneuvostossa.
Volanen on parlamentaarisen päätöksenteon turvaamisesta täsmälleen samaa mieltä.
– Tarvitsemme perustavampaa arviota. Uuden perustuslain voimaantulon jälkeen maan ylin sotilasjohto on monin tavoin lisännyt itseohjautuvuutta suhteessa poliittiseen johtoon.
– Kehitys ei nyt hyvältä näytä, hän huomauttaa.
Tuore esimerkki hallinnonalan sooloilusta oli Volasen mukaan Yhdysvaltojen kohua herättänyt sotaharjoitus Suomessa.
– Päätös tehtiin puutteellisen informaation varassa, mikä jo sinänsä on perustuslain esittelijävastuun vastaista.
Volasen mielestä suomalainen päätöksenteko perustuu demokratian kunnioittamiseen eikä sitä mallia voi kopioida muualta.
– Jotkut valtiot ovat syntyneet omien puolustusvoimiensa ympärille. Meillä taas on senaatti ja parlamentaarinen järjestelmä toiminut jo sadan vuoden ajan, hän vertailee.
Reserviläisliiton puheenjohtaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.) pitää puolestaan kertauskutsujen nopeuttamista positiivisena kehityksenä.
– Meidän pitää elää ajassa. Jos pystymme jatkossa reagoimaan uhkiin ja kriiseihin nopeammin, niin sehän on pelkästään hyvä asia, hän toteaa.
– Reserviläisliitto on antanut lausunnon, jossa kannatetaan hallituksen esittämiä muutoksia. Myös keskustan valiokuntaryhmä on niiden takana.
Savola uskoo hallituksen esityksen päätyvän eduskuntaan jo huhtikuun aikana.
Hän ei näe isona peikkona sitä, että sotilaat kaappaisivat liikaa valtaa parlamentin kustannuksella.
– Keskustelu käydään enää lähinnä siitä, mihin lukumäärään kutsuttavien raja asetetaan ja kuka voi kulloinkin tehdä päätökset. Luotan, että näistä asioista saadaan kyllä sopu syntymään.
Savolan mielestä on tärkeää, että laki pitää velvoitteiden ohella huolta myös yksittäisen reserviläisen oikeuksista.
Nopean kertauskutsun katsotaan koskevan eniten juuri varusmiespalveluksesta vapautuneita nuoria, jotka eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa työmarkkinoilla.
Savolan tulkinnan mukaan esitys ei asettaisi tiettyä ikäryhmää muita huonompaan asemaan.
– Tärkeintä on, että reserviläiset itse ja myös heidän työnantajansa ovat tietoisia tilanteesta.