EU:n maatalousministerit: Metsäasioissa kunnioitettava kansallista päätäntävaltaa, CAP-suunnitelmilla tiukka aikataulu
EU:n maatalous- ja kalastusministerit keskustelivat Luxemburgissa 11.–12. lokakuuta pitämässään kokouksessa EU:n uudesta, vuoteen 2030 ulottuvasta metsästrategiasta. Jäsenvaltiot korostivat kokouksessa kansallisten metsästrategioiden merkitystä.
Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)
– Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, ja tästä tulee pitää kiinni tulevien aloitteiden valmistelussa. Meillä on pitkät perinteet metsien seurannassa, ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä tiedon harmonisoimiseksi tulee jatkaa. Kynnysarvoista tulee voida päättää kansallisella tasolla, ministeri Leppä painotti.
Ministerit keskustelivat myös 55-valmiuspaketin vaikutuksista maa- ja metsätalouteen. Merkittävimpinä komission ehdotuksista nostettiin esiin LULUCF-asetus, taakanjaon asetus sekä uusiutuvan energian direktiivi.
– EU:n kiristyvä päästövähennystavoite maataloudelle on haastava, ottaen huomioon ruuantuotannon heikon kannattavuuden. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat peräisin hajanaisista, biologisista päästölähteistä, joita on vaikeampi hallita kuin monen muun sektorin päästöjä, Leppä totesi neuvoston keskustelussa.
Hänen mukaansa on tärkeää löytää kustannustehokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi.
– Maankäyttösektorin päästöjen vähentämistoimet voivat olla erilaisiin viljelymenetelmiin ja -teknologioihin liittyviä ratkaisuja, joilla edistetään hiilen sitomista, hiilivarastojen kasvattamista ja ylläpitämistä, Leppä totesi.
Ministerit keskustelivat myös kansallisten CAP-suunnitelmien laadinnan tilanteesta. Suunnitelmien laadinta on monessa jäsenvaltioissa hyvässä vauhdissa, mutta vuodenvaihteen 2021–2022 määräaika suunnitelmien toimittamiselle komissioon on monen jäsenvaltion mielestä haastava.
Tiukasta aikataulusta huolimatta jäsenvaltiot ovat konsultoineet sidosryhmiä laajasti ja arvelivat, että toimitus onnistuu aikataulussa.
Lepän mukaan Suomessa sidosryhmät ovat olleet alusta alkaen laajasti mukana CAP-suunnitelman valmistelussa.
– Kaiken kaikkiaan tuhannet ihmiset – maatalousyrittäjät, sidosryhmien edustajat ja maaseudun toimijat – ovat osallistuneet Suomen CAP-suunnitelman valmisteluun, Leppä sanoi.
Neuvostossa keskusteltiin myös sianlihamarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Vientikysynnän väheneminen, afrikkalainen sikarutto ja jatkuva tuotantokustannusten nousu ovat syynä Euroopan sianlihamarkkinoiden huonoon tilanteeseen.
Suomi oli mukana yhteensä 19 maan pyynnössä komissiolle seurata sianlihamarkkinoiden tilannetta tarkasti ja ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen helpottamiseksi.
Lisäksi ministerit keskustelivat muun muassa eläinten hyvinvoinnista ja niin sanotun kaupan pitämisen vaatimusten päivittämisestä. Jäsenvaltiot kannattivat yksimielisesti vaatimusten päivittämistä Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.
Suomi nosti keskustelussa esiin myös elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen laajentamisen kuluttajien toiveiden mukaisesti.
Leppä kertoo Luxemburgin kokouksesta Twitterissä julkaisemallaan videolla: