EU:lta ei pidä ottaa "letkuja irti", vaikka se on alisuoriutunut, Saarikko sanoo – unionin elpymispaketissa on keskustajohtajan mielestä parempi olla mukana

Totta kai se tuntuu epäreilulta, jos antaa vaikka viisi ja saa kolme, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kommentoi EU:n elpymispakettia ja Suomen osuutta siitä.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtasivat tentissä Ylen A-Talk-ohjelmassa torstai-iltana. Taloutta ja työllisyyttä käsitelleessä keskustelussa Euroopan unionin elvytyspaketti jakoi puolueet kahtia hallitus-oppositio-asetelman mukaisesti.

– Paremmin pärjää porukassa maailmanlaajuisen kriisin keskellä. Meidät ajaisi vain pahempaan tilaan, jos olisimme yhteisen elvytysratkaisun ulkopuolella. EU:lta Suomelle tulevaa loppusummaa ei tiedä vielä kukaan, sillä se riippuu koronatilanteesta ja siitä, kuinka korona on lopulta vaikuttanut, Saarikko selvensi.

– Kannattaa hoitaa koronatoimet hyvin. Rokote on paras taloudenkin piristysruiske.

Hallitus hyväksyi Suomen reilun kuuden miljardin euron rahoitusosuuden elpymispaketista torstaina. Oppositiopuolueista arveltiin, että 750 miljardin euron avustus- ja lainapaketti on jonkinlainen Pandoran lipas, joka mahdollistaa yhteisiä velkapaketteja myös tulevaisuudessa.

– Tämä oli huonosti neuvoteltu. Kokoomus tulee hyvin tarkkaan katsomaan, onko paketissa mukana olo Suomen etu, puheenjohtaja Petteri Orpo tuomitsi.

– Tämä on johdonmukainen osa EU:n muutaman viime vuosikymmenen kehitystä. Menemme kohti velkaunionia ja yhteisvastuu-unionia. Kriisin varjolla unioni haluaa edistää hankkeita, jotka eivät normaalioloissa olisi myytävissä nettomaksajamaiden kansalaisille, perussuomalaisten Jussi Halla-aho arveli.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah vaati, että eduskunta ei äänestäisi paketin hyväksymisestä normaalilla yksinkertaisen enemmistön menettelyllä, vaan soveltaisi kansainvälisten sopimusten käsittelyyn käytettävää supistettua perustuslainsäätämisjärjestystä, jolloin läpimenoon vaadittaisiin kahden kolmasosan enemmistö.

– Olisi pitänyt lähteä siitä, ettei monivuotista rahoituskehitystä ja pakettia nivottaisi yhteen. Tulevaisuudessa tämä kaikki johtaa EU:n verotusoikeuteen. Tämä on tarkasti käytävä läpi perustuslakivaliokunnassa.

– Mitään sellaista sopimuksessa ei lue, että EU alkaisi verottaa. Suomi myös onnistui eduskunnan asettamien tavoitteiden toteuttamisessa neuvotteluissa, tämähän oli hyvin neuvoteltu, hallituspuolue vasemmistoliittoa edustanut varapuheenjohtaja Jussi Saramo vastasi Essayahille ja Orpolle.

Hallituspuolueiden johtajat vakuuttivat, että paketti on kertaluontoinen.

– Saimme sopimuksen hyvin tarkkarajaiseksi. Paketista tehtiin selvästi kertaluontoinen ja Suomi onnistui saamaan sen myös sata miljardia euroa pienemmäksi, pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin selvensi.

– Suomi on pieni ja elää viennistä. Ei ole meidän etumme jättäytyä elpymisvälineestä pois. Etumme on, että EU elpyy ja työtä ja tilauksia alkaa tulla meille taas paremmin. Kertaluontoisesta paketista ei ole tulossa automaattia, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi.

Vihreiden Maria Ohisalo totesi, että olemme joko yhdessä tai sitten todella yksin.

– Paketilla haetaan vihreää kasvua, uutta teknologiaa ja innovointia. Tässä eurooppalaisessa kasvussa meidän on oltava mukana.

Keskustan Saarikko muistutti, että Suomeen kohdistetaan myös tervetulleita panostuksia.

– Suomi sai lisää rahaa itään ja pohjoiseen sekä maatalouteen, vaikka leikkauksia pelättiin.

Viime aikojen myötä EU-Suomen kasvatti Saarikko kertoi löytävänsä itsestään yhä enemmän EU-kriittisyyttä.

– Rauha, vakaus ja vapaa liikkuvuus ovat tärkeitä arvoja. Kuitenkin EU on alisuoriutunut monessa asiassa pahasti. Kuitenkin maalailut siitä, että EU:n kanssa otettaisiin ”letkut irti” ei ole oikea tapa lähteä hakemaan ratkaisua. Laaja ja rakentava keskustelu EU:n kehityksestä ja epäkohdista on se, mitä me tarvitsemme.