Esko Aho pitää yhtä historian vaihetta huonosti kirjoitettuna – "Uskallan väittää, että…"
Entinen pääministeri Esko Aho katsoo, että eräs vaihe Suomen historiasta on huonosti kirjoitettu.
Aho katsoo vaiheella olevan selvä yhteys myös oman sukupolvensa poliittiseen heräämiseen.
Keskustanuoria vuosina 1974–1980 johtanut Aho puhui viime viikon torstaina Nurmeksessa järjestetyssä Vihreämpään yhteiskuntaan -seminaarissa. Seminaari koottiin kasaan 50 vuotta sitten samalla paikkakunnalla järjestetyn keskustanuorten 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Keskustanuorista lähtenyt vihreä aalto eli vahvana, ja visioi kestävää tulevaisuutta. Tilaisuudessa oli paikalla myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen sekä huimat 8000 osallistujaa.
Aho nosti esille sen, miksi Suomesta tuli aikanaan kestävä demokratia ja oikeusvaltio. Hän katsoo syyksi sen, että 1920- ja 1930-luvuilla maltilliset voimat pitivät pintansa.
Ex-pääministerin mukaan punamultayhteistyö talvisodan alla tai hyvinvointiyhteiskunnan synty luetaan usein syyksi Suomen vakaalle demokratialle. Aho katsoisi kuitenkin kauemmas taakse.
– Uskallan väittää, että perustat luotiin vuoden 1918 (sisällissodan) jälkeen parina vuosikymmenenä. Sen historia on Suomessa huonosti kirjoitettu sen takia, että ennen sotia hallitsi oikeiston valkoinen käsitys ja sotien jälkeen punainen tulkinta.
– Vuoden 1918 jälkeinen aika ei ollut punaista tai valkoista vaan maltillisten voimien johtama Suomi. Silloin rakennettiin perusta sille, että Suomi ei ainoastaan säilyttänyt tasavaltaansa, vaan pystyi myös pelastumaan 1930-luvun kriisiltä, johon kaikki muut Venäjästä tai Itävalta-Unkarista irtautuneet maat päätyivät, Aho perustelee.
Näistä muista maista tuli erilaisia diktatuureja, Suomesta oikeusvaltio.
– Se historia on huonosti kirjoitettu. Se on paljon myös henkilöhistoriaa, Santeri Alkion, K. J. Ståhlbergin, Kyösti Kallion, mutta myös P. E. Svinhufvudin ja Väinö Tannerin historiaa, Esko Aho toteaa.
– Se pitäisi kirjoittaa myös tämän ajan tarpeisiin, että ymmärrettäisiin, että Suomea ei viedä oikeaan suuntaan laidoilta vaan maltillisen keskustan voimin.
Aho katsoo, että maltilliset keskivoimat ovat kaikkialla Euroopassa puristuksissa, ei vain politiikan vaan myös sosiaalisen median luoman kulttuurin takia.
– Some luo kuvaa, että suuret poliittiset ratkaisut tehdään verkossa tai kaduilla.
– Kyllä ne on tehty, tehdään ja tullaan tekemään tulevaisuudessakin demokraattisilla järjestelmillä ja oikeusvaltioperusteisesti niin, että kaikista ihmisistä pidetään huolta.