Ensihoitovastuun siirtyminen yliopistosairaaloille huolettaa Lapissa

Ensihoitovastuun siirtäminen Ouluun sote-uudistuksen linjauksessa huolestuttaa Lapin sairaanhoitopiiriä. Vastuu aiotaan siirtää viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle.

Nykyään sairaanhoitopiirit vastaavat alueensa ensihoidosta lukuun ottamatta erityisvastuualueita, kuten lääkäri- ja lääkintähelikoptereita.

Lappia lähimpänä sijaitsee Oulun yliopistollinen sairaala.

Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Jukka Mattilan mukaan ensihoidon olosuhteet Lapin alueella ovat hyvin erilaiset kuin esimerkiksi Keski- tai Pohjois-Pohjanmaalla.

– En keksi, mitä hyötyä ensihoitovastuun keskittämisestä on. Lapissa joudutaan ylläpitämään ensihoitoyksiköitä paljon enemmän kuin kaupunkiolosuhteissa väestöpohjaan nähden.

Tämä johtuu siitä, että meillä on pieniä kuntia ja asuinyhteisöjä, joissa ensihoidon tarvetta on niin paljon, että yksiköiden pitää olla valmiudessa, Mattila sanoo.

Myös Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri, ylilääkäri Antti Saari on huolissaan ensihoitovastuun siirtämisestä.

–  Lappi on olosuhteiltaan poikkeuksellinen ja laaja. Jos ensihoitotoiminnan johto viedään kauas, niin alueellinen yhteistyö kärsii, Saari sanoo.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) Lapin vaalipiiristä jakaa sairaanhoitopiirin huolenaiheet, mutta hän haluaa odottaa sote-linjauksen lausuntopalautetta.

– On mahdollista, että ensihoitovastuu siirretään Ouluun, mutta silloin Lapin erityispiirteet on otettava huomioon. Niihin on mahdollista vastata lainsäädännöllä, Kärnä sanoo.

Kärnän mukaan on tärkeää, että uudistuksen myötä palvelun laatu paranee ja syntyy säästöjä. Samalla pitää kuitenkin miettiä, miten rajayhteistyö Norjan ja Ruotsin kanssa toteutetaan.

Lapin sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä esimerkiksi Pohjois-Norjan kanssa pitkien välimatkojen takia. Kilpisjärveltä on matkaa Rovaniemen keskussairaalaan 430 kilometriä ja Nuorgamista 500 kilometriä.

– Jos Käsivarren Lapissa tai Inarin pohjoispuolella ihmiselle sattuu sairauskohtaus, jossa tarvitaan esimerkiksi aivoinfarktin liuotushoitoa, hoito toteutettaisiin Norjan puolella, kertoo Saari.

Turismi vaikuttaa ensiavun vilkkaimpiin kuukausiin etenkin talvella ja keväällä.

Tarvittaessa yhteistyötä tehdään rajavartioston kanssa, ja yksityinen pelastushelikopteri Aslak on käytettävissä esimerkiksi kiireellisissä siirtokuljetustarpeissa tai lääkärin tarpeessa.

Lapin alueen helikopteri on ainoa Suomen sairaanhoitopiirien Finnhems-koptereista, jossa toiminta on ensihoitovetoista eikä lääkäriä ole valmiudessa.

Antti Saaren mukaan ensihoitovetoinen lääkintähelikopteri on turvallinen ja kustannustehokas ratkaisu. Helikopterien ensihoitajilla on tavallista laajemmat valtuudet, jotka on sovitettu heidän osaamiseensa ja koulutukseen.

– Ensihoitajat voivat tarvittaessa esimerkiksi varmistaa potilaan ilmatien ja tuossa yhteydessä ensihoitolääkärin konsultaation perusteella käyttää anesteetteja, kuten monet ensihoitajavetoiset sairaanhoitopiirien kenttäjohtoyksikötkin.

Kärnä toivoo, että sote-uudistuksessa helpotetaan Aslakin käyttöä ja siirrytään yhtenäisiin korvauskäytäntöihin Finnhemsin kanssa.

– On tärkeää, että meillä on kattava ja nopeasti toimiva ensihoito koko maassa, sanoo Kärnä.