Suomen on kehitettävä sähköverkkojen kriisinkestävyyttä – syynä sekä tuulivoima että Venäjä
Myös Suomen on kehitettävä sähköverkkojen kriisinkestävyyttä, koska uudet uhat haastavat sähkön jakelua. Näin sanovat sähkötekniikan professorit Kimmo Kauhaniemi ja Hannu Laaksonen Vaasan yliopistosta.
Huhtikuun lopussa laaja sähkökatko aiheutti suuria häiriöitä ympäri Espanjaa ja Portugalia. Etelä-Ranskassa taas oli toukokuun lopussa sähkökatkoja, jotka johtuivat ilkivallasta.
Kauhaniemen mukaan vastaavanlaiset häiriöt ovat periaatteessa mahdollisia Suomessakin, mutta toisaalta Suomen sähköverkko on erilainen.
– Varautuminen tuon tyyppisiin ongelmatilanteisiin on ehkä paremmalla tolalla, sanoo Kauhaniemi STT:lle.
Kauhaniemi sanoo, että Espanjan laajan katkon takana on todennäköisesti monen asian yhteensattuma.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin piti toukokuun alussa uskottavina tiedotusvälineiden tietoja siitä, että Espanjan laajamittaista katkosta ovat edeltäneet jännitteen ja taajuuden vaihtelut. Pahkinin mukaan katkoksen taustalla on voinut olla uusiutuvan energian laaja käyttö.
Vaasan yliopiston tiedotteen mukaan tuulivoiman ja aurinkoenergian lisääntyminen aiheuttavat Suomen sähköverkon suurimman haasteen. Niiden tuotantomäärä vaihtelee sään mukaan, mikä vaikeuttaa sähkön kysynnän ja tarjonnan tasapainon ylläpitämistä. Jos verkon tasapaino häiriytyy, voi verkosta pudota automaattisesti tuotantokapasiteettia tilanteessa, jossa sitä pitäisi saada lisää. Tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa väärään suuntaan kulkevan ketjureaktion, joka kaataa koko verkon.
Kauhaniemen mukaan riski realisoituu vähitellen, kun tuulivoiman määrä Suomessa kasvaa.
Riskiin voi varautua varavoimalla ja myös siten, että joitakin teollisuuslaitoksia voidaan tasapainottamisen vuoksi tarvittaessa kytkeä irti verkosta.
Toinen riski nousee geopoliittista jännitteistä. Kun tietotekniikka on lisääntynyt sähköjärjestelmässä, on kyberhyökkäyksille avautunut uusia ovia.
Suomessa kyberhyökkäysten taso on ollut kohonneella tasolla vuodesta 2022 lähtien, jolloin häiriöiden määrä tuplaantui. Suojelupoliisi arvioi tuolloin, että lisääntyneiden hyökkäysten taustalla on myös Venäjä.

Suomessa sähköverkon tasapainoa tarkkaillaan jatkuvasti, sanoo Kauhaniemi. Fingrid on avainasemassa ja hyväksyy uudet laitokset, jotka liitetään sähköverkkoon.
Vaasan yliopiston mukaan sähköverkon suojauskeinot kehittyvät nopeasti. Älyratkaisut tuottavat esimerkiksi reaaliaikaista tietoa sähköverkon tilasta ja auttavat paikallistamaan häiriöt nopeasti.
Teknologian lisäksi tarvitaan joustavia markkinamekanismeja sekä lainsäädännön uudistamista.
Tulevaisuudessa tavallisten sähkönkäyttäjien kulutusjouston merkitys kasvaa. Nytkin pörssisähkön käyttäjien kulutus joustaa hintojen ohjaamana.
Kuluttajajoustossa tarvitaan suuri määrä kuluttajia. Vaikka osa kuluttajista käyttäisi paljon sähköä korkeasta hinnasta huolimatta, niin kokonaisuudessa kulutus vähenee tarpeeksi.
Hinnan ohjaavan vaikutuksen lisäksi on erilaisia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi kuluttajan kanssa voidaan tehdä sopimus, jossa ulkopuolinen toimija ohjaa vaikkapa lämminvesivaraajan pois päältä kriittisinä ajankohtina.
Kemijoki-yhtiö suunnittelee Kemijärvelle Ailangantunturille pumppuvoimalaitosta, jonka avulla sähköä voisi varastoida. Käynnissä ovat esimerkiksi luontoselvitykset.