Niinistö arvostelee Marinin kansliaa "oudoista esityksistä" – "Presidentti pantaisiin kokonaan syrjään"
Presidentti Sauli Niinistö arvostelee tuoreessa kirjassaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) aikaista valtioneuvoston kansliaa siitä, että se olisi halunnut keskittää valtaa Nato-asioiden käsittelyssä itselleen.
Julkisuudessakin käsiteltiin alkuvuodesta 2023 esimerkiksi kanslian ehdotusta, jonka mukaan pääministerille olisi tullut uusi turvallisuuspolitiikan neuvonantaja ja kansliaan turvallisuuspoliittisen neuvonannon yksikkö. Hanke sai arvostelua ministeriöiltä ja presidentin kansliasta, ja lopulta siitä luovuttiin.
Niinistö kirjoittaa tuoreessa Kaikki tiet turvaan -kirjassaan, että lokakuussa 2022 alkoi tihkua tietoa valtioneuvoston kanslian ”oudoista esityksistä” lainsäädännöksi Nato-asioiden käsittelystä.
Niinistön mukaan ensin Nato-asioiden käsittelyä pyrittiin keskittämään valtioneuvoston kanslialle, sitten päätöksentekoa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valiokuntaan. Ajatuksen mukaan valiokunnan päätös olisi tuotu tp-utvaan ”yhteistoimintaa varten”.
– Tähän liittyen perustuslain 93. pykälän ensimmäinen momentti avattaisiin lisäämällä, että tasavallan presidentti on sidottu valtioneuvoston mielipiteeseen. Siis tasavallan presidentti pantaisiin kokonaan syrjään Nato-asioissa, Niinistö kirjoittaa ehdotuksesta.
Niinistö mukaan koska perustuslain muuttaminen olisi hidasta, kanslia pyrki hakemaan ”osapuilleen samaa lopputulosta mutkien kautta”.
– Nämä hassutukset kabinettini onnistui torppaamaan.
Niinistö kirjoittaa, ettei ole varma, oliko Marin tietoinen kaikesta, mitä hänen kansliassaan valmisteltiin.
Julkisuudessa käsiteltiin Natoon liittyen myös niin sanottua lautaskiistaa eli kysymystä, pitäisikö pääministerin vai presidentin osallistua Naton huippukokouksiin.
– Ilta-Sanomat oli löytänyt tohtori Tapio Raunion lausumaan mielipiteensä, jonka mukaan pääministeri edustaa Suomea Natossa. Mitään huomiota hän ei kiinnittänyt siihen, että olin jo kolmeen kertaan osallistunut, tosin kumppanimaan edustajana, Naton huippukokouksiin, Niinistö kirjoittaa.
Niinistön mukaan asiasta ei ollut koskaan syntynyt mitään epäselvyyttä. Hänen mukaansa tuli saman tien ratkaistuksi, että presidentti edustaa Suomea, kun myös perustuslain asiantuntijoiden mielipiteet saivat palstatilaa.
– Päätin lähettää Tampereen yliopistolle Suomen Laki I -kirjan.
Niinistö myös esittää kirjassa epäilyksensä Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluetaktikoinnista Nato-jäsenyysprosessissa. Niinistö kertoo erikoisesta yhteydenotosta, jonka suomalaiset saivat Valkoisesta talosta.
Valkoisen talon mukaan Ruotsi oli ehdottanut Suomen ja Ruotsin yhteisvierailulle Washingtoniin juuri samaa päivää 18. toukokuuta, jolloin Niinistö olisi Tukholmassa valtiovierailulla. Niinistö ei olisi siis voinut edustaa Suomea.
– Ideana lienee ollut, että amerikkalaiset tarttuvat syöttiin, kuvittelevat ehkä meidän sopineen siitä keskenämme, vahvistavat suunnitelman ja ottavat siten ehdotuksen piikkiinsä. Hyvin amatöörimäistä, ei amerikkalaisia noin helposti harhauteta.
Niinistö kirjoittaa palvelleensa auliisti ja avoimesti Ruotsin pääministeriä Magdalena Anderssonia lukemattomat kerrat. Niinistön mukaan se taisi tässä mediavaiheessa ruotsalaisilta unohtua.
– Minua taidettiin puoluetaktiikassa pitää paremminkin ongelmana. Suomenlahden kummallakin puolella alkoivat seuraavat parlamenttivaalit lähestyä ja varmasti siksi perinteinen porvarihanke piti saada näyttämään pääasiassa sosiaalidemokraattien yhteisoperaatiolta, Niinistö arvioi kirjassa.
Niinistön mukaan ennen tätä tapausta Marinin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi oli esittänyt ruotsalaisten toivovan, että Suomen ratkaisu tehtäisiin vasta 16. toukokuuta.
Tuolloin olisi ensin haluttu järjestää tp-utva ja sitten valtioneuvoston kokous, josta pääministeri olisi tiedottanut ja presidentti saanut tulla mukaan.
Lopulta Niinistö ja Marin kertoivat 12. toukokuuta 2022 tiedotteella kantansa, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Washingtoniin Niinistö ja Ruotsin Andersson matkustivat 19. toukokuuta eli Ruotsin-valtiovierailun jälkeen.
Toisaalta Marin saa kirjassa myös kehuja. Hän oli vuonna 2019 liikenne- ja viestintäministerinä Niinistön mukana tapaamassa presidentti Donald Trumpia Yhdysvalloissa, sillä yksi matkan tarkoitus olivat jäänmurtajakaupat.
– Marinin kanssa kävimme ennen tapaamista lyhyen palaverin siitä, miten asia hoidettaisiin. Kun sain asian esille, olin yllättynyt, miten hyvin Marin osuutensa sitten hoiti. Luullakseni tämä oli hänen ensimmäinen valtiomiestapaamisensa ja Trump oli vielä isäntänä oma lukunsa.
Niinistön mukaan Trump halusi keskustelun jälkeen tehdä jäänmurtajista yhteishankkeen.
Toissa viikolla hanke eteni, kun maat sopivat yhteensä 11 jäänmurtajan tilaamisesta. Niistä neljä on määrä rakentaa Suomessa.