Korona-aika on rokottanut taloudellisesti eniten ihmisiä, jotka joutuvat muutenkin tinkimään arjessaan ajoittain tai lähes aina
Taloudellisesti heikosti toimeentulevat ihmiset arvioivat muita useammin taloudellisen tilanteensa heikentyneen korona-aikana, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilaama kyselytutkimus.
Ajoittain tai lähes kaikesta tinkivistä ihmisistä 42 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen selvästi tai jonkin verran, kun taas erinomaisesti tai mukavasti toimeentulevista 13 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen.
Korona-aikana Kelan etuusmenot ovat kasvaneet niin yleisen asumistuen, perustoimeentulotuen kuin työttömyysturvankin osalta.
Kelan tutkimuspäällikön Signe Jauhiaisen mukaan Kelan etuuksien saajat ovat yleensä kaikkein pienituloisimpia.
– Parempituloiset ihmiset saavat esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kertoo Jauhiainen STT:lle.
Valtaosa Sitran tilaaman kyselyn vastaajista arvioi, että heidän oma taloudellinen tilanteensa oli säilynyt ennallaan korona-aikana.
Erinomaisesti tai melko mukavasti toimeentulevien ryhmässä taloudellinen tilanne on useammin parantunut kuin heikentynyt.
Kelan Jauhiaisen mukaan keskiluokkaisilla ihmisillä, jotka ovat pystyneet tekemään etätöitä, taloudellinen tilanne on voinut parantua, kun tulot ovat pysyneet ennallaan ja menot pienentyneet.
Yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi, etteivät rajoitustoimet ole kohdelleet tasapuolisesti eri väestöryhmiä. Hyvin ja heikosti toimeentulevien vastaajien arvioissa ei ollut selkeitä eroja. Eri koulutustaustaisia vertailtaessa erottuvat akateemisen koulutuksen saaneet, joista 62 prosenttia ei pitänyt rajoitustoimien kohdistumista tasapuolisena.
Oman taloudellisen tilanteen kehittymistä arvioitaessa akateemistaustaisten vastaajien taloudellinen tilanne oli heikentynyt harvemmalla verrattuna vastaajiin, joilla oli alempi koulutusaste.
Eri ikäryhmistä korona on heikentänyt eniten nuorten ja nuorten aikuisten taloudellista tilannetta. 18–34-vuotiaista 30 prosenttia arvioi, että korona-aika on heikentänyt selvästi tai jonkin verran heidän taloudellista tilannettaan, kun taas yli 65-vuotiaista näin arvioi yhdeksän prosenttia.
Signe Jauhiaisen mukaan nuoret ikäryhmät ovat kärsineet enemmän korona-ajasta kokonaisuudessaan.
– Nuorethan ovat yleensä myös pienituloisia, sanoo Jauhiainen.
Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset rajoitukset iskivät aluksi selvästi nuoriin naisiin, mikä näkyi uusien toimeentulotuen hakijoiden määrässä.
– Silloin kun tilanne paheni, niin iän ja sukupuolen mukaan oli selvät erot, mutta tämän jälkeen ei ole näkynyt niin isoja eroja, sanoo Jauhiainen.
Esimerkiksi työttömyysturvan saajien määrä oli korkeimmillaan viime vuoden keväällä ja kesällä, kun taas alkusyksystä määrä laski. Myös viime kuukausina tuen saajien määrä on laskenut.
Jauhiaisen mukaan Kelan tutkijat odottivat, että koronakriisin pitkittyminen näkyisi viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen hakijoiden määrän kasvussa, kun ihmisten säästöt loppuvat.
– Ilmeisesti nuorille on löytynyt muita töitä, sanoo Jauhiainen.
Jauhiainen arvelee, että opiskelijat ovat karsineet menojaan osa-aikatöiden vähetessä tai ottaneet enemmän opintolainaa. Korona-ajan merkityksestä opintolainan määrän lisääntymiseen ei voi kuitenkaan vetää suoria johtopäätöksiä, koska opintolainan käyttö on kasvanut rivakasti jo yli viiden vuoden ajan.
Suomalaisten mielestä koronarajoitukset eivät ole kohdelleet elinkeinoelämän erilaisia toimijoita tasapuolisesti. Vain 15 prosenttia suomalaisista 18–79-vuotiaista on sitä mieltä, että rajoitustoimet olisivat kohdelleet tasapuolisesti elinkeinoelämää. Peräti 74 prosenttia on eri mieltä asiasta.
Eri eduskuntapuolueiden kannattajista enemmän elinkeinoelämän tasapuoliseen kohteluun uskoivat pääministeripuolue SDP:n (34 prosenttia) ja keskustan (23 prosenttia) kannattajat.
Vähiten rajoitustoimien tasapuolisuuteen elinkeinoelämää kohtaan uskoivat kokoomuksen (seitsemän prosenttia) ja perussuomalaisten kannattajat (kuusi prosenttia). Myös vihreiden kannattajien arvio (12 prosenttia) on keskimääräistä matalampi.
Kantar TNS keräsi vastaukset noin tuhannelta 18–79-vuotiaalta Suomen kansalaiselta toukokuussa.