Korkea-annoksista influenssarokotetta saaneilla ikääntyneillä vähemmän influenssan vakavia jälkitauteja
Korkea-annoksista influenssarokotetta saaneilla ikääntyneillä esiintyi vähemmän influenssan vakavia jälkitauteja, selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja rokotevalmistaja Sanofin FinFluHD-tutkimuksessa.
Korkea-annoksinen rokote sisälsi samojen neljän viruskannan osia kuin tavanomainen influenssarokote, mutta korkea-annoksisessa rokotteessa oli nelinkertainen määrä vaikuttavia aineita.
Korkea-annoksista rokotetta saaneilla havaittiin 5,5 prosenttia vähemmän sairaalahoitoon johtaneita verenkierto- ja hengitystiesairauksia. Erityisesti sepelvaltimotaudista johtuvia sairaalahoitoja esiintyi korkea-annoksista rokotetta saaneilla noin kolmannes vähemmän kuin tavallista rokotetta saaneilla.
Influenssakaudella 2019–2020 tutkimukseen osallistui yli 33 000 65 vuotta täyttänyttä.
Tutkittavista puolet sai korkea-annoksisen influenssarokotteen ja toinen puoli tavanomaisen annoksen sisältävän rokotteen. Tutkittavien keskimääräinen ikä oli 72 vuotta.
Tutkimuksen oli tarkoitus kestää 2–3 influenssakautta, mutta se keskeytyi koronapandemian vuoksi. Koska tutkimusaineisto jäi aiottua pienemmäksi, ei tutkimustuloksia voida pitää täysin luotettavina.
Maaliskuussa 2020 Suomessa toteutettiin mittavat rajoitustoimet, jotka katkaisivat myös influenssavirustartunnat väestössä lähes kokonaan.
– Keväällä 2020 alkanut koronapandemia keskeytti tutkimuksen ennenaikaisesti, mutta tutkimuksen tulokset ovat samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Niissä korkea-annoksisen influenssarokotteen saaneilla ikääntyneillä oli vähemmän influenssan vakavia jälkitauteja, kertoo vastaava tutkija Arto Palmu tiedotteessa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, suojaako neljä influenssaviruskantaa sisältävä korkea-annoksinen rokote influenssan jälkitauteina esiintyviltä vakavilta verenkierto- ja hengitystiesairauksilta paremmin kuin tavanomaisen annoksen sisältävä, Suomessa rokotusohjelmassakin käytössä oleva rokote.