Sitra povaa koulumaailmaan järisyttäviä muutoksia – "Enää ei voida soveltaa yhtä koulutuksen mallia koko maassa"
Ikääntyvä väestö, aleneva syntyvyys ja muuttoliikkeet aiheuttavat paineita koulutusjärjestelmälle tulevaisuudessa. Tämä ilmenee Sitran tuoreesta selvityksestä.
Alueiden väliset tarpeet muuttuvat Sitran mukaan niin paljon, että seuraavan 20 vuoden aikana ei voida soveltaa enää yhtä koulutuksen järjestämisen mallia koko maassa.
– Selvityksen tärkein viesti on mielestäni tietoisuuden herättäminen väestönkehitykseen liittyvistä järisyttävistä muutoksista. Koko maan kehityksen suunnan arvioimisen sijaan on olennaista huomioida se, miten tuleva kehitys tulee ennusteiden toteutuessa vaikuttamaan eri alueilla ja mitä tämä tarkoittaa alueellisen koulutuksen kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta, selvityksen taustaraportin tehnyt asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä kommentoi.
Sitran selvitys tuo ilmi, että nykytilanteessa väestökehitykseen vaikuttaa poikkeuksellisella tavalla samaan aikaan alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen sekä valikoiva muuttoliike, joka entisestään lisää alueellisia eroja.
Koulutusjärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisia ovat Aron mukaan syntyvyyden lisääntyminen, pudokkuuden vähentäminen, koulutusperäisen maahanmuuton lisääntyminen ja aikuisväestön jatkuva oppiminen.
Lisäksi kehitykseen vaikuttavat talouden ja koulutuspolitiikan päätökset, arvioi vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Sitrasta.
– Selvitys ei anna suoria vastauksia siihen, miten koulutusjärjestelmää tulisi kehittää. Yhtenä ratkaisuna voisi kuitenkin toimia opetuksen monimuotoistuminen ja oppilaitosten välinen yhteistyö myös eri koulutusasteiden välillä. Jos alueella siis on yksikin opetusta tarjoava oppilaitos, voi se ottaa aiempaa laajemmin vastuuta koko alueen koulutustarpeista.
Alhainen syntyvyys vaikuttaa koulutusjärjestelmään pitkään. 2010-luvulla havaittu alhainen syntyvyys heijastuu ensin 2020-luvun aikana peruskouluikäisiin, 2030-luvun alussa lukio- ja ammatillisen koulutuksen ikäluokkiin ja lopulta 2030-luvun lopulla korkeakoulun aloittaviin ikäluokkiin.
Samalla muissa ikäluokissa työikäisten määrä laskee etenkin 2030-luvun aikana ja 75- ja 85-vuotiaiden ikäryhmien koko kasvaa merkittävästi koko maassa.
Muuttoliikkeen aiheuttamat muutokset vaikuttavat rajuimmin harvaan asutuille alueille ja kaupunkien ulkopuolelle.
– Esimerkiksi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat tähänkin asti kohdistuneet tietyille alueille ja toimialoille. Nyt näyttää siltä, että tulevat muutokset voivat entisestään vahvistaa tätä alueiden erilaistumista. Tämä on kuitenkin ennuste, johon voidaan vielä vaikuttaa, Sitran Huttula pohtii.
Sitran selvityksen mukaan on olennaista jo ennakoiden kehittää koulutusjärjestelmää vastaamaan eri alueiden tarpeisiin.
– Erot suurten opiskelu- ja korkeakoulukaupunkien ja muun maan välillä tulevat kasvamaan, jos kaikki jatkuu samalla kehitysuralla kuin 2010-luvulla ja väestöennuste toteutuu ennakoidulla tavalla. Korostaisin vahvasti poisoppimista yhden mallin ratkaisuista koko maassa. Tulevaisuudessa yhä useammalla alueella koulutustarve vähenee, ja tästä johtuen joustavien alueellisten ja paikallisten ratkaisujen merkitys korostuu, tutkija Timo Aro sanoo.