Elinkaarimallista tulossa trendi kuntien julkisiin hankintoihin
Lukuisissa suomalaiskunnissa kipuillaan sisäilmaongelmien ja rakennusten ylläpidon kustannusten kanssa.
Yksi mahdollinen ratkaisu on elinkaarimalli, josta on kasvamassa julkisten hankintojen trendi.
Elinkaarimallissa tilaaja, esimerkiksi kunta, ja palveluntuottaja, esimerkiksi rakennusalan yritys, tekevät pitkäaikaisen sopimuksen toimitilojen suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta.
Usein kyse on vuosikymmenten mittaisista hankkeista, joten vastuu mahdollisista ongelmista ei jää kunnan harteille.
Mallin mukaisia hankkeita on toteutettu muiden muassa Oulussa, Espoossa, Tampereella, Mikkelissä ja Seinäjoella, ja lisää on luvassa.
Oululaisen Kastellin monitoimitalon johtaja ja Kastellin koulun rehtori Timo Salmi vahvistaa, että elinkaarimalli kiinnostaa laajasti.
– Meillä käy jatkuvasti vieraita Suomesta ja ulkomailta, Aasiasta asti, Salmi kertoo.
– Tällä viikolla tutustujia on ollut esimerkiksi Sodankylästä, Kalajoelta ja Hollannista.
Kastellin monitoimitalo päätettiin pitkän poliittisen keskustelun jälkeen toteuttaa elinkaarimallilla.
Talossa toimivat ala- ja yläkoulu, lukio, kirjasto, nuorisotilat ja päiväkoti. Ovet avattiin kesällä 2014.
Sopimus rakennuttaja Lemminkäisen kanssa on 25 vuoden mittainen, ja siihen kuuluvat kiinteistönhoito, siivous, ruokahuolto ja virastomestaripalvelut.
Espoossa elinkaarimallin avulla on rakennettu useita terveysasemia.
Hankkeissa on mietitty myös rakennusten jatkokäyttöä sopimuksen päättymisen jälkeen.
Esimerkiksi Kilon terveys- ja sosiaaliasemana toimiva kiinteistö on mahdollista muuttaa myöhemmin toimistoiksi.
Timo Salmen mukaan elinkaarimallin hyvä puoli on sen turvallisuus.
Kun rakennuttaja sitoutuu hankkeeseen pitkäksi aikaa, saatetaan valita esimerkiksi laadukkaampia materiaaleja, jotta myöhemmässä vaiheessa ei tarvitse tehdä kalliita korjauksia.
– Pitkän sopimuksen merkityksen huomasi jo suunnitteluvaiheessa. Liikuntasaliin päädyttiin valitsemaan lattiavaihtoehdoista kallein, koska sen luvattiin kestävän hyvänä pisimpään, Salmi kertoo.
Myös Kuntaliitto pitää elinkaarimallin hyötynä sitä, ettei hankinnassa keskitytä vain yksittäiseen investointiin vaan kokonaiskustannuksiin.
Liiton kannanoton mukaan malli kannustaa kestäviin ratkaisuihin.
Puhuttiin suurkoulusta, jossa päiväkotilapset ja koulujen oppilaat hukkuvat massaan.
Kastellin monitoimitaloa vastustettiin Oulussa kiivaasti sen koon vuoksi.
Puhuttiin suurkoulusta, jossa päiväkotilapset ja koulujen oppilaat hukkuvat massaan.
Timo Salmi sanoo, että kritiikin vuoksi hankkeen suunnittelussa päätettiin näyttää, etteivät vastustajien huolet toteudu.
Arkkitehtiä ohjeistettiin jakamaan tila pienempiin palasiin, jotta käyttäjät kokisivat sen omakseen.
– Esimerkiksi päiväkoti on täysin erillään omine pihoineen. Sen kautta ei kuljeta mihinkään, mutta sieltä voi halutessaan siirtyä muihin tiloihin.
Ala- ja yläkoululaiset ja lukiolaiset taas pääsevät välitunneilla vaikkapa kirjastoon.
Kerätyn palautteen perusteella pelättyjä ongelmia ei ole ollut, Salmi kertoo.
Hän pitää lopputulosta onnistuneena, vaikka alkuvaiheessa tulikin pieniä yllätyksiä.
Esimerkiksi kouluruuan taso ei ollut heti sitä, mitä odotettiin.
– Mikään malli ei ole täysin ongelmaton, mutta tämä tarjoaa meidän toiminnallemme hyvät puitteet.
– Lopulta kaikki on kiinni ihmisistä, jotka tilaa hallinnoivat ja käyttävät