Tutkija: Elämme sosiaalisen median taitekohtaa – Lisääntyykö vihapuhe, väheneekö moderointi, lähtevätkö käyttäjät?
Twitterin omistusmuutosten jälkimainingeissa sosiaalisen median käyttäjien olisi hyvä miettiä, onko jättiyritysten ja miljardöörien omistama sosiaalinen media se maailma, jossa halutaan viestiä ja jota halutaan edistää.
Näin arvioi STT:lle viestinnän ja teknologian tutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
– Tällaisessa taitekohdassa voi kuluttajana ja kansalaisena miettiä, mikä on se some, jota haluaisin itse käyttää ja minkälaista toimintaa tukea. Julkisen poliittisen keskustelun kulttuuria ei ole samalla tavalla syntynyt muille alustoille, mutta me käyttäjäthän sitä kulttuuria rakennamme, Laaksonen sanoi.
Laaksonen korostaa, että sosiaaliseen mediaan kuuluvat erottamattomasti sen sosiaalinen konteksti ja käyttötavat. Siksi esimerkiksi Twitterissä käydyn keskustelun ei voida olettaa sellaisenaan siirtyvään millekään muulle alustalle.
– Sosiaaliset verkostot eivät ikinä sellaisenaan siirry mihinkään muualle. Tämä on nähty monta kertaa verkon historiassa. Uusia alustoja ja uusia yhteisöjä syntyy, mutta ne eivät tule olemaan samanlaista tai toimimaan samalla tavalla, Laaksonen muistutti.
Pitkään jatkunut soutaminen ja huopaaminen Twitterin kohtalosta päättyi viime perjantaina, kun Teslaa ja SpaceX-yhtiötä entuudestaan johtava miljardööri Elon Musk osti Twitterin 44 miljardilla dollarilla.
– Lintu on vapautettu, Musk tviittasi Twitterin siniseen logoon viitaten.
Uudesta suunnasta on Laaksosen mukaan hankalaa etsiä ennusmerkkejä. Muskin arvostelijat pelkäävät omistajanvaihdoksen vähentävän tilien ja viestien moderointia sekä lisäävän vihapuhetta.
– Hän on ehdottanut paljon sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä ole kaupallisesti tai lakiteknisesti mahdollisia, Laaksonen huomautti.
Laaksonen ei esimerkiksi usko, että moderointia ainakaan välittömästi oltaisiin Twitterissä lopettamassa. Moderoinnin jatkamista puoltavat paitsi monien maiden lait, myös liiketaloudellinen hyöty. Harva mainostaja toivoo mainoksensa esiintyvän vihapuheen, trollaamisen tai rasististen viestien yhteydessä.
Twitterin kilpailijoista on hankalaa löytää logiikaltaan samanlaista alustaa. Poliittisen sisällön osalta Instagram saattaa olla yksi lupaavimmista haastajista, sillä siellä on jo paljon yleisöä, jolle tuottaa sisältöä.
Myös sosiaalisen median alustat Mastodon ja Discord ovat nostaneet päätään mahdollisina vaihtoehtoina Twitterille. Nekin toimivat kuitenkin hyvin eri tavalla kuin Twitter, jonka mikroblogimuotoon käyttäjät ovat tottuneet. Laaksonen kuvailee niitä paluuna vanhempaan internetiin.
– Niissä ei ole samalla tavalla julkisuudessa puhumisen logiikkaa. Twitterillä on ollut aika erityinen asema sellaisena yhteiskunnallisen keskustelun paikkana ainakin Suomessa.
On mahdotonta arvioida, kuinka suuressa mittakaavassa mahdollinen joukkopako Twitteristä voisi toteutua. Muutokset somealustojen käytössä ovat tyypillisesti hitaita.
– Monet ovat kertoneet siirtyvänsä viestimään muualle, mutta säilyttävänsä Twitter-tilinsä. Kuolema on aika raju sana, mutta käyttötapojen muuttuminen on osa alustan hiipumista, Laaksonen kuvaili.