Eläköitynyt kenraali neuvoo: Suomen ei tarvitsisi täyttää puolustusmenojen Nato-suositusta – ministeriö haluaa sitoutua vähintään kahteen prosenttiin
Eläköityneen kenraalin mukaan Suomen puolustusmenojen ei tarvitsisi ylittää kahta prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) Nato-jäsenyydestä huolimatta.
Naton tavoitteena on, että sen jäsenmaat käyttäisivät puolustukseen kaksi prosenttia bkt:sta. Prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen ei pidä kahden prosentin tavoitetta erityisen terveenä laskentaperusteena.
– Sehän on Nato-suositus, eikä sitä moni muukaan maa täytä. Kun meillä on kustannustehokas järjestelmä, niin sehän on meidän ansiotamme. Ei meitä pidä siitä rangaista, että joutuisimme maksamaan enemmän keinotekoisesti, Pyykönen sanoo.
Kustannustehokkuudella Pyykönen viittaa asevelvollisuusmalliin, joka tuottaa laajan reservin edullisesti verrattuna ammattiarmeijaan. Myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tuonut esille, että kahden prosentin tavoitetta arvioitaessa Suomen on tuotava esiin asevelvollisuusjärjestelmän kustannustehokkuutta.
Rahoitusta ei tulisi Pyykösen mukaan lisätä sen itsensä vuoksi vaan Puolustusvoimien tarpeiden mukaan. Varautumisen syynä on suuri rajanaapuri Venäjä.
– Uhkamme on maavoimapainotteinen, ja silloin puolustuksemme pitää olla myös maavoimapainotteinen. Meri- ja ilmavoimissa puolestaan kalusto maksaa enemmän.
Puolustusmenot ovat viime vuosina nousseet Suomessa yli kahden prosentin Ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjien, Merivoimille hankittavien korvettien ja Ukrainan sotaa seuranneiden lisäpanostusten myötä.
Tänä vuonna luku on puolustusministeriön mukaan peräti 2,4 prosenttia. Se on noin prosenttiyksikön korkeampi kuin viisi vuotta sitten.
Osuuden on kuitenkin arvioitu kääntyvän ensi vuodesta alkaen jälleen laskuun niin, että ilman uusia toimia se alittaa rajan vuodesta 2026 alkaen suurten hankintojen jäädessä taakse. Tulevaisuuden arviointiin käytetään nykyisiä politiikkalinjauksia ja OECD:n talousennustetta.
Puolustusministeriö katsoo, että Suomen tulee ylläpitää vähintään kahden prosentin taso myös vastaisuudessa.
Ministeriön Nato-toimiston johtaja Karoliina Honkanen sanoo, että Suomi on tulevana jäsenmaana sitoutunut tähän tavoitteeseen. Kyseessä on yhteisesti sovittu tavoitetaso, johon ei vaikuta se, onko maalla asevelvollisuus- vai ammattiarmeija.
– Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen. Tämä edellyttää omasta puolustuskyvystä huolehtimista. Naton jäsenenä Suomi myös antaa oman panoksensa Naton yhteiseen puolustukseen, Honkanen sanoo.
Honkanen kuitenkin pitää kahden prosentin rajaa kapeana tapana tarkastella asiaa. Rahankäytön ohella Nato seuraa sitä, mitä rahalla saadaan aikaan, kuten suorituskykytavoitteiden täyttämistä ja panostuksia yhteisiin operaatioihin. Joustavuutta tarvitaan, sillä jäsenmaat ovat hyvin erilaisia. Esimerkistä käy Islanti, jolla ei ole lainkaan asevoimia.
Kahden prosentin tavoite linjattiin ensi kerran valtiojohtotasolla Walesin huippukokouksessa vuonna 2014, osin reaktiona Krimin valtaukseen. Honkanen pitää linjausta merkityksellisenä, sillä sen asettamisen jälkeen Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot ovat kasvaneet kahdeksan vuotta putkeen.
Vuonna 2014 vain kolme jäsenmaata ylitti raja-arvon. Liittouman viimekesäisen arvion mukaan sen saavutti yhdeksän jäsenmaata. Suomi olisi asettunut nykyisen 30 jäsenen joukossa ylimpään kolmannekseen.
Walesin tavoitteeseen sovittiin kymmenen vuoden tarkastelujakso. Sen takia on pidetty mahdollisena, että tavoitetta saatettaisiin uudistaa Vilnan huippukokouksessa tänä kesänä. Jäsenmaiden odotetaan sopivan tavoitteen uudesta tasosta tai sisällöstä.
Nykyisen puolustusmenojen ohella seurataan, kuinka suuren osuuden uudet hankinnat niistä muodostavat. Naton suositus on vähintään 20 prosenttia puolustusmenoista.
Suomessa puolustusministeriö on aiemmin seurannut oman hallinnonalansa osuutta bruttokansantuotteesta. Osuus oli 2010-luvun aikana laskusuuntainen. Vuosikymmenen alkaessa se oli 1,45 prosenttia ja alimmillaan 1,2 prosenttia vuosina 2017 ja 2018.
Naton laskentatapa on tätä laajempi, sillä siihen sisältyy kuluja myös muilta hallinnonaloilta. Mukaan voidaan laskea ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta, valtiovarainministeriön kuittaamat puolustushallinnon eläkkeet sekä sisäministeriön vastuulta osa Rajavartiolaitoksen menoista. Ne kasvattavat puolustusmenojen bkt-osuutta noin 0,2 prosenttiyksikköä.
Pyykönen ei kiistä sitä, etteikö Suomen kannattaisi kasvattaa puolustusbudjettia, jos Venäjän hyökkäyksen uhka kasvaa.
Hän myös tervehtii ilolla tuoreimpia panostuksia puolustukseen. Pyykönen osallistui aikanaan Kataisen hallituksen määräämän puolustusvoimauudistuksen toteuttamiseen eli armeijan supistamiseen.
– Se, että Puolustusvoimille annetaan nyt rahoitusta, niin se ei ole uutta rahaa, vaan sellaista, joka otettiin aikanaan pois ja nyt se annetaan takaisin, hän sanoo.