Eduskunta väitteli kipakasti turpeen uusiutuvaksi luokittelusta –"Jos se olisi mahdollista, niin öljy olisi uusiutuvaa Saudi-Arabiassa ja hiili Puolassa"
Aina suuria poliittisia tunteita herättävä turve tuprusi eduskunnan torstai-illan istunnossa niin, että päästöarvot taisivat hakata hetkittäin punaisen puolella.
Dramaturgiaa terävöitti se, että lähetekeskusteluun tuotiin samalla kertaa kaksi täysin vastakkaista turpeesta laadittua kansalaisaloitetta, joista kummallakaan ei ole poliittisen menestymisen mahdollisuuksia.
Toisessa aloitteessa vaadittiin turpeen energiakäytön lopettamista, toisessa sen määrittelyä uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Vihreiden edustajakonkari Satu Hassi ei jälkimmäisestä sanojaan kainostellut.
– Sanon nyt suoraan, että se ei ole mitään arvostamista, että yrittäjille annetaan valheellisia lupauksia, Hassi pamautti.
Hassin mukaan on myös täydellistä huijausta väittää, että kansallisella päätöksellä voitaisiin turve luokitella toisin.
– Jos se olisi mahdollista, niin öljy olisi uusiutuvaa Saudi-Arabiassa ja hiili Puolassa. Nämä päästöluokittelut tekee YK:n alainen tiedepaneeli IPCC.
Hassi muistutti, että Suomessa poltettava turve on keskimäärin 3 000 vuotta vanhaa. Turpeen päästöjen osuus Suomen kokonaispäästöistä on yli kaksinkertainen verrattuna turpeen osuuteen Suomen energiankäytöstä.
– Sitä parempi turvealalle, mitä selkeämmin asetetaan päivämäärä, johon mennessä turpeenpoltto loppuu, aivan samoin kuin kivihiilelle on tehty. Silloin alalla pystytään suunnittelemaan toimintaa. Silloin kukaan ei erehdy investoimaan asiaan, joka ehdottomasti on joka tapauksessa laskussa.
Toista laitaa edusti keskustan Hannu Hoskonen, joka ei turpeen uusiutuvuudesta periksi antanut.
– Turvehan uusiutuu, kuten tiedämme. Geologian tutkimuskeskuksen mittausten mukaan jääkauden jälkeen Suomeen on tullut turvetta lisää noin 75 miljardia kuutiota.
Hoskonen piti kotimaisen turpeen käytön alasajoa järjettömänä.
– Millä ihmeellä me hoidamme kotimaisen maatalouden? Millä me hoidamme lasinalaisviljelyn? Eli millä me ensi talvena syömme kotimaista kurkkua, tomaattia, ostamme ystävillemme onnittelukukkia suomalaisessa turpeessa kasvatettuna, vai lopetammeko koko sen vientiteollisuuden, mikä siihen liittyy?
Perussuomalaisten Juha Mäenpää siteerasi puolestaan 21 vuoden takaista STT:n eduskuntauutista, joka kertoi eduskunnan suuren valiokunnan äänestäneen turpeen uusiutuvuudesta ja arvan ratkaisseen tasan menneen äänestyksen uusiutumattomuuden hyväksi.
– Täällä eduskunnassa on pidetty arpajaiset, joissa on tämä tulos tehty, Mäenpää hämmästeli.
Vihreiden Heli Järvinen näki, että keskustelu ja riitely turpeen uusiutuvuudesta voitaisiin jättää jo taakse.
– On selvää, että turve uusiutuu, mutta se vaatii tuhansia vuosia, kun taas me tarvitsemme päästövähennyksiä kymmenessä tai vähintäänkin kymmenissä vuosissa.
Järvinen huomautti, että lisäksi Suomessa työ‑ ja elinkeinoministeriö katsoo, että turpeen kansallinen luokittelu uusiutuvaksi energianlähteeksi ei parantaisi turvealan näkymää yhtään.
– Tästä asiasta on senkin takia turha keskustella. Politiikalla ei voida korvata tiedettä, sillä turve tulee edelleenkin kuulumaan EU:n päästökauppaan ja siihen kohdistuisi edelleenkin korkean päästöoikeuden hinnan vaikutus, joka on päätekijä energiaturpeen kysynnän laskemisessa.
Keskustan Mikko Savola muistutti, että turveyrittäjät olivat varautuneet aivan erilaiseen aikatauluun kuin millä nyt mennään. Päästökaupan hinta on alkuperäisestä moninkertaistunut.
– Ja kyllä tällä veropäätöksellä oli merkitystä, koska se laukaisi sitten nämä reaktiot markkinoilla, ja kun tästä tuli imagohaitta ynnä muu, niin tämä keskustelu lähti tavallaan vyörymään. Tämä oli erittäin vahingollista siinä suhteessa, Savola valitteli.
Savola sanoi, että turpeen käytöstä on ollut jokin hässäkkä päällä koko sen ajan, minkä hän on itse eduskunnassa ollut. Turpeen käytöstä on haluttu tehdä ympäristöystävällisempää ja parempaa, mutta mikään ei tunnu riittävän.
– Yrittäjät tarvitsevat arvostuksen sille työlleen, mitä he tekevät, sekä pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, kuinka tulevaisuuttaan tehdä, Savola vetosi.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) totesi, että turve kyllä uusiutuu, mutta hitaasti.
– Sinänsä on niin, että turpeen hinnannousu on päästökaupan seurausta, ja turpeen luokittelu toisin ei siihen asiaan vaikuttaisi.
Kalmari piti päätöstä, jolla turpeen verohintaa korotettiin vääränä sikäli, että turpeen käyttö oli jo vahvassa alamäessä päästökaupan ja huonon imagon vuoksi.
– Jopa ilmastopaneelin (Markku) Ollikainenkin totesi, että tämä vauhti on liian kova. Se ei ole kansantaloudellisesti järkevä, se ei ole huoltovarmuuden kannalta järkevä, ja ennen kaikkea meillä ei ole turvattu kasvuturpeen tuotantoa niin, että kasvihuoneiden ja eläinten tarvitsema turve olisi varmistettu, Kalmari tuskaili.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi debatin kuunneltuaan aistineensa hieman ”semmoista vastakkainasettelun makua”.
Lintilä vakuutti, että turvetta ei tulla kieltämään, vaan sitä tarvitaan jatkossakin kasvuturpeeksi, kuivikkeeksi ja erityisesti huoltovarmuuden turvaamiseksi.
– Turve on meille äärettömän tärkeä myös jatkossa. Meillä ainut kielletty tulee olemaan kivihiili vuonna -29.
Turpeen määrittelyllä uusiutuvaksi ei olisi Lintilän mukaan mitään muuta kuin imagollista merkitystä.
– Esimerkiksi eurooppalaisella näkökulmalla turve on päästökaupan piirissä. Siinä ei tapahtuisi muutosta, koska siinä tulee nimenomaan tämä, että hitaasti, minkä on siis IPCC määritellyt. Eli siinä ei tapahdu mitään muutosta.
Lintilän mukaan huoltovarmuusvarastojen korvauksen nosto on tällä hetkellä valmistelussa ja tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tämän kuun aikana.
