Eduskunnalla sama suunta kaivoslain remontissa – kuntien asemaa halutaan vahvistaa

Kansalaisaloitetta kestävämmästä kaivoslaista kiiteltiin, mutta uudistukset tehdään hallituksen nuottien mukaan
Kaivoslaki

Eduskunnasta löytyy laaja tuki kaivoslain uudistamiselle ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämmäksi. Myös kuntien asemaa ja valtion roolia halutaan vahvistaa, ilmeni lähetekeskustelussa kansalaisaloitteesta lain uudistamiseksi.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) totesi, että kaivoslain muutoksen yhteydessä kaivosluvan edellytykseksi säädetään, että kunnassa on sen mahdollistava kaava. Näin kunnan omassa päätäntävallassa olisi, hyväksyykö se kaivoksen alueelleen vai ei.

Kulmunin mukaan valtavien alueiden varaaminen ei ole ollut lain hengen mukaista. Geologiseen tutkimustoimintaan liittyvä etsintä on kuitenkin hänen mielestään tärkeää erottaa lopulta huomattavasti pienemmälle alueelle sijoittuvasta kaivostoiminnasta.

Kulmuni tulkitsi, että eduskunnassakin on erittäin laaja toive, että kaivosveron mahdollisuutta selvitettäisiin.

–Meillä on tietenkin syitä myös verrata tätä siihen, miten muualla maailmassa on toimittu, joten toivon, että valtiovarainministeriö tästä voisi selvityksen aloittaa.

Yli 60 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite sai sinänsä hyvin myönteisen vastaanoton salin leveydeltä. Hallitus aikoo tehdä uudistukset kuitenkin itse hallitusohjelmassa sovittujen nuottien mukaan,

Keskustan Markus Lohi muistutti, että nykyinen kaivoslaki tullut voimaan heinäkuussa 2011, mutta sitä ei ole sovellettu vielä yhteenkään toimivaan kaivokseen.

– Siksi kaivoslain kokonaisuudistukselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Tarvitaan kuitenkin täsmäkorjauksia, Lohi summasi.

Niitä ovat Lohen mukaan esimerkiksi kaivoksen sijaintikunnalle tuleva vero, joka perustuu esimerkiksi rikasteesta saatuun nettotuottoon ja ekologisen kompensaation järjestelmän laajentaminen kaikkeen kaivostoiminnan maankäyttöön. Myös vakuusjärjestelmät on uudistettava  konkurssitilanteiden jälkihoitoa myöten.

– Veronmaksajan piikkiin ei yhdenkään jälkihoidon tulisi jäädä, Lohi korosti.

Kokoomuksen Pauli Kiuru nosti esiin, että nykyisin kunnan rooli jääa kaivosluvissa pelkkään lausuntoon. Kunta voi pahimmassa tapauksessa jäädä toissijaisen vastuun kautta pelkäksi maksumieheksi.

– Kaavan hyväksymällä tai hylkäämällä valtuusto joutuisi punnitsemaan verotulojen hyötyjä ja toisaalta ympäristövaikutusten haittoja. 
Ja näistä kunnan saamista hyödyistä ja verotuloista: Siihen tarvitaan tarkennuksia. Verotulot on kerättävä niin, että kunta saa suuremman hyödyn, eli kaivosverona, jonka tuotosta osa kohdistuisi ja kohdistettaisiin suoraan kaivospaikkakunnalle.

Kiurun mukaan oikea peruste verolle voi olla louhintamäärään perustuva liikevoittoon perustuva, liikevaihtoon perustuva tai mahdollisesti rikasteesta saatuun nettotuottoon perustuva tuotto.

– Mutta yhteenvetona: kunnan on saatava suurempi hyöty alueellensa sijoittuvasta kaivoksesta.

Myös SDP:n Johanna Ojala-Niemelä piti hyvänä, että kansalaisaloite on tuonut asioita keskusteluun.

– Ja on hyvä, että hallitus on hallitusohjelman mukaisesti tarttunut toimeen ja on tuomassa kaivoslain täsmäkorjaukset meille ensi vuoden kuluessa.

Hieman sävyeroja hallitusryhmien välillä saattoi kuitenkin olla siinä, kuinka syvällistä reformia hallitusohjelman kirjaus kaivoslain uudistamisesta tarkoittaa.

– Tässä on ollut ehkä vähän epäselvyyttä siitä, mikä se hallitusohjelman kirjaus on. Siellä ei kirjata selvityksestä tai arvioinnista tai mistään muustakaan, vaan siellä lukee aivan selvästi, että ”kaivoslainsäädäntö uudistetaan”, piste. Samalla on kirjauksia myös monien ympäristöasioiden paremmasta huomioimisesta, ja erityisen epäoikeudenmukaiseltahan toiminta on tuntunut silloin, kun se on tapahtunut luonnonsuojelualueella, vihreiden Emma Kari huomautti.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) korosti, että Suomen on elintasonsa ylläpitämiseksi pakko jalostaa metalleja ja tehdä siitä uutta työtä ja hyvinvointia kansakunnalle. Samalla on kuitenkin hoidettava myös ympäristöasiat.

– Jos emme itse hoida näitä kaivosasioita hyvin, siirtyvät kaivostyöt sellaisiin maihin kuin Kongo, joissa sitten esimerkiksi lapsityövoima on ongelma. Tämä on meidän syytä pitää aina mielessä, kun jotain ollaan lakkauttamassa, Hoskonen evästi.