Brittiläinen Venäjä-tuntija: Moskovan reaktio osoittaa Suomen rajatoimet oikeiksi
Brittiläinen Venäjä-asiantuntija Keir Giles pitää Suomen päättäväisiä toimia itärajalla juuri oikeanlaisena reaktiona Venäjän hybridioperaatioon. Hänen mukaansa on oleellisen tärkeää, että Venäjän heittämään haasteeseen vastataan päättäväisesti.
– Olemme nyt selvästi Venäjän pelikirjan seuraavassa vaiheessa, jossa kuullaan äänekkäitä valituksia Moskovasta. Siellä ollaan ilmeisesti hyvin tuohtuneita siitä, että Suomi on sulkenut rajaa. Tämähän todistaa, että Suomen vastatoimet ovat olleet tehokkaita, Giles kuvailee puhelimitse STT:lle.
Gilesin mukaan Venäjä jatkaa toimintaansa niin kauan kuin se kokee saavansa siitä toivottuja tuloksia esimerkiksi Suomelle koituvien kustannusten tai kansallisen eripuran muodossa. Jos hyötyjä ei näytä enää syntyvän, loppuu myös maanpyrkijöiden tuominen rajalle, Giles ennustaa.
Venäjällä ei ole tilanteessa hänen mukaansa paljoakaan hävittävää. Giles kuvailee hybridioperaatiota Suomen itärajalla Venäjän kannalta hyvin pienten kustannusten investointina laajemmassa vastakkainasettelussa länsimaiden kanssa.
Giles on brittiläisen Chatham Housen neuvoa-antava tutkija, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja Venäjästä.
Gilesin mukaan Venäjän toiminnalle on aina ollut tyypillistä se, että se kokeilee erilaisia vaikuttamisen muotoja ja jos jonkin keinon todetaan toimivan, se pannaan talteen tulevaa käyttöä varten. Hän tulkitseekin Venäjän kokeneen, että edellisen rajakriisin aikaan 2015–16 se saavutti tavoitteitaan ja että Suomen vastatoimet olivat tuolloin riittämättömiä.
– Eli toisin sanoen: jos on olemassa jokin Venäjän synnyttämä ongelma, jota ei aikanaan ratkaistu kunnolla ja tarpeeksi vakuuttavasti, tuo ongelma palaa takaisin, Giles muotoilee.
Hänen mukaansa Venäjä on nyt uudestaan maahanpyrkijöitä välineellistäessään kuitenkin saattanut tehdä saman virheen kuin Ukrainassa, missä Venäjä ei ottanut ennen hyökkäyssodan aloittamista huomioon sitä, että Ukraina oli muuttunut sitten Krimin valtauksen.
Gilesin mukaan eurooppalaisissa yhteiskunnissa on nyt vajaan kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna paljon vähemmän ääniä, jotka vaativat rajojen pitämistä auki kaikille halukkaille tulijoille. Kansainvälistä painetta rajojen sulkemista vastaan on siis huomattavasti vähemmän. Luonnollisesti myös suomalaisten suhtautumien Venäjään on muuttunut viime vuosina selvästi kielteisemmäksi.
– Britanniasta käsin katsottuna voi tuntea kateutta siitä nopeudesta ja helppoudesta, jolla Suomi saattoi päättäväisesti sulkea maarajansa ongelmalta. Tätä mahdollisuutta ei valitettavasti ole Britannialla, jonne tulee yhä ihmisiä pienissä veneissä yli Englannin kanaalin. Ei ole maarajaa, mitä sulkea, Giles kuvailee.