Bosnian serbitasavallan johtoon on nousemassa Venäjä-mielisen ex-presidentin suosikki
Bosnia-Hertsegovinan serbitasavallan viralta pannun presidentin puolueen ehdokas on voittamassa vaalit, selviää virallisista alustavista tuloksista.
Serbitasavaltaa johtanut Milorad Dodik tuomittiin aikaisemmin tänä vuonna vankeuteen, ja hän sai kuuden vuoden kiellon, jonka aikana hän ei saa pyrkiä poliittisiin virkoihin.
Dodikin puoluetta edustava Sinisa Karan on saamassa alustavien tulosten mukaan yli 50 prosenttia äänistä. 63-vuotias Karan on serbitasavallan entinen sisäministeri.
Tärkeimmän oppositiopuolueen SDS:n ehdokas Branko Blanusa, 56, on saamassa lähes 48 prosenttia äänistä. Ääntenlasku on vielä kesken.
Dodikin kansallismielinen SNSD on ollut vallassa lähes kahden vuosikymmenen ajan.
– Tämän päivän vaalit voitti ehdokkaamme Sinisa Karan. Se on kiistatonta, Dodik sanoi kannattajilleen puolueen päämajassa Banja Lukan kaupungissa.
Bosnian serbit äänestivät varsin laiskasti sunnuntain ennenaikaisissa vaaleissa. Äänestysprosentti jäi keskusvaalilautakunnan mukaan alle 36 prosenttiin. Vuoden 2022 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 53 prosenttia.
Sunnuntaisten vaalien voittaja johtaa serbitasavaltaa vajaan vuoden ajan ennen lokakuussa 2026 pidettäviä yleisiä vaaleja.
Dodikilla on läheiset suhteet Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, ja hän on esimerkiksi vastustanut Nato-jäsenyyttä. Hän on pitkään kampanjoinut sen puolesta, että serbitasavalta eroaisi Bosnia-Hertsegovinasta.
Bosnia-Hertsegovinan poliittinen tilanne on ollut jännitteinen. 1990-luvulla käydyn Bosnian sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinan liittovaltio jaettiin kahteen alueeseen eli muslimien ja kroaattien federaatioon ja serbitasavaltaan. Kahta autonomista puoliskoa yhdistää heikko keskushallinto.
Järjestely luotiin sodan päättäneessä vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksessa, jonka toteutumista Bosnia-Hertsegovinassa valvoo kansainvälisen yhteisön korkea edustaja Christian Schmidt. Tarkoituksena on estää 1990-luvun etnisen väkivallan uusiutuminen.
66-vuotias Dodik sai tuomionsa Schmidtin päätösten huomiotta jättämisestä.