Berner: Liikenneverkkoyhtiöstä paljon väärää tietoa – "En ole koskaan sanonut, että seurantaa tarvitaan"
Valtion liikenneverkkoyhtiö on joutunut vastatuuleen jo ennen kuin selvitykset sen perustamisesta ovat valmistuneet. Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet vastustavansa ”kyttäysperusteista tieverohanketta”. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on ihmetellyt, miksi tarvitaan yhtiö, kun liikenteen verotulot voisi korvamerkitä tienpitoon.
Keskustan entisen varapuheenjohtajan Timo Kauniston talonpoikainen varovaisuus jättihanketta kohtaan on puolestaan johtanut siihen, että hän olisi jo laittamassa liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) hallitusaitiosta kakkosketjuun.
Autoilijoiden kuukausipaketit ja seurantalaitteet kuulostavat monimutkaisilta tavallisen tallaajankin korvaan.
Ministeri Berner sanoo, että valtion liikenneverkkoyhtiöstä on liikkeellä paljon väärää tietoa.
Aluksi hän kysyy, kuinka moni tietää, paljonko autoiluun menee rahaa kuukaudessa, kun mukaan lasketaan autovero, ajoneuvovero, polttoainevero ja arvonlisävero?
Euroja kertyy, mutta harva tietää kuinka paljon.
Jatkossa näistä veroista jäisi jäljelle vain osa. Sitten autoilija ostaisi yksityiseltä palveluntarjoajalta esimerkiksi kuukausiperusteisen oikeuden käyttää teitä.
– Pakollista on vain jonkinlainen aikaan perustuva perusmaksu. Jos ei ole kiinnostunut muista palveluista, niitä ei tarvitse käyttää, Berner korostaa.
Bernerin mukaan ajoneuvon paikantamista tarvitaan vain silloin, jos käyttäjä itse valitsee kilometriperusteisen maksun.
– Minä en ole koskaan sanonut, että seurantaa tarvitaan, hän sanoo napakasti.
Berner uskoo, että puheet seurantalaitteiden pakollisuudesta liittyvät aikaisempiin selvityksiin tienkäyttömaksuista.
– Nyt tilanne on kehittynyt huomattavasti. Aikaan perustuva käyttömaksu voidaan tuottaa niin, että se ei edellytä paikannusta.
Ministerin mukaan vain kilometriseuranta vaatii tiedon siitä, kuinka paljon auto liikkuu valtion teillä. Kuntien katuverkostoahan maksut eivät koskisi lainkaan.
– Reittejä ei välttämättä tarvitse tietää. Palvelut ovat viime kädessä aina jokaisen omaa valintaa. Yhtiö pystyy hyvin huolehtimaan siitä, että jos ihminen ei halua paikannusta tai muita sijaintiin kytkettyjä palveluita, niin niitä ei ole pakko käyttää. Yhtiö ei ole siitä riippuvainen.
Lännen median (10.1) haastattelema Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi ehti tosin jo epäillä, että lobbarit ovat koko tiehankkeen taustalla.
– En tunnista tällaista keskustelua lainkaan. Tämä hanke on lähtenyt liikkeelle tarpeesta uudistaa liikenneverkon rahoitus, Berner sanoo.
Hän uskoo, että palveluntarjoajien välille syntyvä kilpailu pitäisi autoilijoiden kulut kurissa ja jopa alhaisempana kuin nykyään. Yksityistiet puolestaan jäisivät liikenneverkkoyhtiön ulkopuolelle ja niiden valtionavustuksista päättäisivät jatkossa maakunnat.
Liikenneverkkoyhtiölle tulisi lakiin perustuva velvoite huolehtia koko väyläverkoston laadusta ja korjausvelan hoidosta.
Berner vertaa tiemaksuja televerkkoon.
Operaattorit tarjosivat aluksi puheaikaa, seuraavaksi tuli tekstiviestien käytön mahdollisuus ja tänä päivänä älypuhelimeen voi ladata lukuisia sovelluksia. Puhelimelle voi antaa luvan sijainnin käyttöön, jos niin haluaa.
– Ei sitäkään rakennettu yhdessä yössä, mutta jostakin piti lähteä liikkeelle.
Berner näkee tulevaisuuden liikenteenkin olevan älykästä ja kytkeytynyttä. Autoilijat saavat esimerkiksi liikenneturvallisuuspalveluita ja voivat luoda keskenään verkostoja.
– Me emme tee tätä hanketta huomiseksi vaan 20–30 vuotta eteenpäin kantavaksi. Liikenne on silloin aivan toisenlaista kuin nyt. Silloin tämä järjestelmä on valmis, se kehittyy koko ajan sitä varten.
Vaikka julkisuudessa tulee paljon vastavoimia, niin minua on kannustettu rauhalliseen eteenpäin menemiseen ja uudistushengen ylläpitämiseen.
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.)
Liikenteeltä peritään vuosittain kahdeksan miljardin euron edestä veroja, mutta tämän hallituskauden aikana liikennehankkeisiin käytetään vain 1,8 miljardia euroa.
Bernerin mukaan verojen korvamerkitseminen tiehankkeisiin ei ole mahdollista, koska se ei ole budjettitalouden periaatteiden mukaista.
– Siihen ei ole ollut varaa. Suomella on paljon lakisääteisiä velvotteita, ja silloin nipistetään tierahoista. Tällä hallituskaudella infrarahat ovat pienentyneet merkittävästi.
Berner kertoo saaneensa keskustan kentältä paljon kannustusta ja palautetta, jonka mukaan liikenneuudistus tarvitaan, mutta se pitää valmistella huolellisesti.
– Vaikka julkisuudessa tulee paljon vastavoimia, niin minua on kannustettu rauhalliseen eteenpäin menemiseen ja uudistushengen ylläpitämiseen.
Berner ei osaa vielä sanoa, pitäisikö liikenneverkkoyhtiön perustamisen selvittämistä varten perustaa parlamentaarinen työryhmä, kuten liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) on esittänyt.
– Tehdään ensin selvitys loppuun, kerrotaan siitä ja sitten katsotaan, millainen keskustelu syntyy ja miten asiaa viedään eteenpäin.
Ministeri vakuuttaa väylien yhtiöittämisen olevan erittäin järkevä hanke.
– En ole koskaan elämäni aikana vienyt eteenpäin asioita, joihin en ole perehtynyt tai joihin en ole uskonut. Uskon, että väylien yhtiöittäminen on joka tapauksessa tavalla tai toisella edessä Suomessa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa.
Berner ottaa kannustavaksi esimerkiksi ilmailulaitoksen, josta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö Finavia vuonna 2010.
Kaikki lentokentät siirtyivät osaksi Finaviaa. Yhtiö sai tuloksi lentoyhtiöiden laskeutumismaksut ja muun muassa vuokratulot. Finavia investoi tällä hetkellä 900 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan kenttään ja on kunnostanut Maarianhaminan, Oulun ja Rovaniemen lentokenttiä.
– Näitä ei olisi pystytty tekemään valtion budjettirahoilla. Finavia on pystynyt hyödyntämään myös investointipankkien rahoitusta. Matkailijavirrat ovat kasvaneet tuntuvasti, monet yrittäjät ovat hyötyneet ja samalla on pystytty hoitamaan alueelliset kentät, Berner kertoo.
– Kaikki Euroopan suuret investoinnit on tehty yhtiömuotoisina, koska se on se keino, jolla hankkeisiin saadaan EU- tai investointipankkirahoitusta.
Onko hallituksella riittävästi poliittista tahtoa liikenneverkkoyhtiön perustamiseen? Aikataulu on kunnianhimoinen, sillä yhtiön on tarkoitus olla toiminnassa jo vuoden 2018 alussa.
– Tällä hetkellä sitä on vaikea arvioida, poliittinen tahto on aina monien asioiden summa. Mutta minun tehtäväni on ollut tehdä perusteellinen, ammattitaitoinen, hyvin valmisteltu, monipuolinen, kaikki riskit, mahdollisuudet, hyödyt ja haitat kartoittava selvitys.
– Sen jälkeen toivon, että pystymme tekemään faktapohjaisen ja rohkean ratkaisun, joka kantaa kauas tulevaisuuteen.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan selvitys liikenneverkon kehittämisestä julkaistaan ensi viikon torstaina. Ehdotus lähtee laajalle lausuntokierrokselle ja samalla avataan kansalaiskeskustelu Ota kantaa -palvelussa .
