Asuinpaikalla on väliä – tutkimus paljasti kovat alueelliset hyvinvointierot
Alueiden välillä on isoja hyvinvointieroja, kertoo 25 vuoden seurantatutkimus vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista.
Maakuntia vertailtaessa suurimmat erot löytyvät koulupudokkuuden, vähintään puoli vuotta kestäneen työttömyyden tai työkyvyttömyyseläkkeen ja toimeentulotuen saannin kohdalla.
Esimerkiksi Pohjanmaalla vain 17,8 prosenttia tutkituista oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen vuoteen 2012 mennessä. Lapissa vastaava luku oli 42,3 prosenttia.
Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia löytyi Manner-Suomessa eniten Päijät- ja Kanta-Hämeestä, molemmista yli 17 prosenttia ikäryhmästä. Keski-Pohjanmaalla koulupudokkaita oli vain 8,5 prosenttia seuratuista.
Myös kaupunkien keskustoissa ja maaseudulla asuvien väliset hyvinvointierot ovat korkeita.
Sisemmillä kaupunkialueilla asuvilla oli tutkimuksessa muun muassa korkein koulutustaso, vähiten työttömyyttä, työkyvyttömyyttä tai rikollisuutta.
Keskustan varapuheenjohtajan Katri Kulmunin mukaan tutkimus osoittaa, että alueellisia eroja täytyy tasata poliittisin toimin.
– Valtionosuudet eivät ole köyhäinapua vaan tähtäävät siihen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia asuinpaikasta riippumatta, hän korostaa.
Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa järjestettyyn paneeliin osallistuneen Kulmunin mielestä on tärkeää, että nuorilla on kaikkialla Suomessa mahdollisuus esimerkiksi harrastuksiin.
– Esimerkiksi taiteen perusopetuksen alueellisesta kattavuudesta pitää huolehtia.
Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE:n) ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula uskoo, että tekeillä oleva maakuntapohjainen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus voi parhaimmillaan tasoittaa alueiden välisiä hyvinvointieroja.
Uudistuksen myötä maakuntia voidaan Aulan mukaan tarkastella nykyistä paremmin kokonaisuuksina. Isompien yksiköiden voi myös olla kuntia helpompi huolehtia henkilöstön osaamisesta.
– Eri alueilla saatetaan tarvita erilaisia toimenpiteitä ja kehittämistyötä, hän sanoo.
Maakuntien väliset erot kertovat Aulan mielestä, että alueiden välisestä vertaisoppimisesta voisi olla hyötyä.
– Mitkä tekijät vaikuttavat, että esimerkiksi Pohjanmaalla saatiin hyviä tuloksia monella osa-alueella?