Asiantuntijatkin monta mieltä eutanasialain tarpeellisuudesta

Eutanasiaa puoltava kansalaisaloite sai vajaassa viikossa yli puolet vaadittavista kannatusilmoituksista.

Eutanasiaa eli armokuolemaa puolustetaan muun muassa ihmisen oikeudella päättää, milloin hän kokee kärsimyksensä liian suureksi.

Vastustajat pelkäävät muun muassa, että eutanasiaa käytettäisiin tilanteissa, joissa ihminen ei pysty ilmaisemaan tahtoaan.

Juha Hänninen on ylilääkäri ja johtaja Terhokodissa, joka on saattohoitokoti Helsingissä. Heikki Pälve on lääketieteen ja kirurgian tohtori sekä Lääkäriliiton toiminnanjohtaja.

Juha Hänninen: Kyse kärsivän ihmisen tahdosta

Pystymme hoitamaan valtaosan kaikista kuolevista ihmisistä hyvin ja helpottamaan heidän vaivojaan, mutta on pieni joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat eutanasiaa. He ovat kuolemassa ja kärsivät eivätkä saa sellaista apua, jota tarvitsevat. Voisi kysyä, miksi heidän pitäisi olla elossa, jos he eivät sitä halua ja me emme pysty heitä auttamaan.

Minulle lähetti juuri sähköpostia eräs keuhkosyöpäpotilas. Hän kertoi, että häntä ahdistaa koko ajan ja hänellä on jatkuvasti limaa hengitysteissä. Hengittäminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi. Hänelle kuitenkin sanotaan, että hänen nyt vain täytyy elää vaikeuksiensa kanssa.

Jos lakia aletaan valmistella, valmistelu täytyy tehdä perusteellisesti ja säätää kaikki varotoimenpiteet. Meidän täytyy laatia selkeät kriteerit, missä tilanteessa ja miten eutanasia tapahtuu.

Nykyisessä kansalaisaloitteessa oikeus koskee kuolemansairaita ihmisiä. Minusta se on hyvä rajaus. Ihmisillä on pelko, laajennetaanko tätä rajausta. En näe sitä uhkana, sillä me pystymme kyllä päättämään, millaisissa tilanteissa eutanasia sallitaan.

Eutanasian vastustamisessa määrää usein oma henkilökohtainen mielipide. ”Mitä minä haluan”, ei ole se asia, joka pitäisi ottaa huomioon. Tärkeää on, mitä kärsivä ihminen haluaa.

Heikki Pälve: Suomessa edellytykset hoitaa kipua

On väärin ajatella, että eutanasia koskisi vain yhtä ihmistä. Eutanasialla tarkoitetaan sitä, että ihminen surmataan. Se on valtava muutos yhteiskunnassa.

Jos ajatellaan, että eutanasia on yksin yksilön asia, ajatellaan että hänen itsemääräämisoikeutensa velvoittaa jonkun toisen surmaamaan hänet. Se on aika kova asia.

Tervehdin uutta aloitetta, koska se voi mahdollistaa keskustelun siitä, mitä kuolevan potilaan hyvä hoito on, mutta en toivo että aloite johtaa lakiin eutanasiasta.

Hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta meillä on edellytykset hoitaa kipua. Kuolevan potilaan hoidossa on puutteita esimerkiksi siinä, että lääkärit eivät pysty käyttämään tarpeeksi aikaa palliatiiviseen (oireita lievittävään) hoitoon eikä kaikkialla Suomessa ole tarvittavaa osaamista saattohoidossa.

Pelkään, että eutanasiaa alettaisiin myöntää muillekin kuin kuolemansairaille ja kärsiville ihmisille. Belgiassa eutanasia on myönnetty masennuksen takia 24-vuotiaalle naiselle, jota on lapsena käytetty seksuaalisesti hyväksi. En usko, että tällainen masennus on kokonaan hoitomahdollisuuksien ulkopuolella.

Lisäksi pelkona on, että vanhukset, vähäosaiset tai vaikeassa elämänvaiheessa olevat ihmiset, joilla ei ole voimakasta kärsimystä, alkavat ajatella, että he ovat taakka yhteiskunnalle tai omaisille, että heidänkin kannattaa eutanasiaa pyytää.