Asiantuntija arvioi Trumpin 50 päivän määräajan kytkeytyvän Putinin vierailuun Kiinassa – "Ei se ole hatusta vedetty"

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus 50 päivän määräajasta aselevon saamiseksi Ukrainaan ei ole sattumaa, arvioi globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta.

Aikarajan lopussa häämöttää Kiinassa järjestettävä Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) huippukokous, jossa Venäjän presidentin Vladimir Putinin on määrä tavata Kiinan presidentti Xi Jinping.

– Ei se varmaankaan ole ihan hatusta vedetty. Tämä liittyy Kiinan ja Venäjän väliseen suhteeseen ja tuohon vierailuun, Kullaa arvioi.

Trump uhkasi Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa 100 prosentin tulleilla, ellei Ukrainaan saada tulitaukoa 50 päivässä.

Kullaan mukaan ei näytä siltä, että SCO:hon kuuluvat maat olisivat taipumassa Yhdysvaltojen uhkauksiin. Järjestöön kuuluvat muun muassa Kiina, Venäjä, Intia ja useat Keski-Aasian valtiot. Trumpin arvaamaton linja voi Kullaan mukaan ajaa monia SCO:n maita vielä etäämmälle Yhdysvalloista.

Taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että Venäjä lähtisi Trumpin tulliuhkailujen takia neuvottelemaan päästäkseen jonkinlaiseen sopimukseen seuraavien 50 päivän aikana.

Eloranta välttäisi ajattelemasta Trumpin tulliuhkauksia samalla tavalla kuin muita tänä vuonna nähtyjä Trumpin tullimääräyksiä. Tullien logiikka on Elorannan mukaan tällä kertaa erilainen ja peliin on laitettu jossain määrin Trumpin arvovaltaakin presidenttinä.

– Trump selvästi haluaa viedä tämän prosessin loppuun ja rauhantekijän arvostuksen sen mukana, Eloranta arvioi STT:lle.

– Ei siinä lähdetä sellaiseen samanlaiseen veivaukseen kuin tullipolitiikassa on nähty näinä viime kuukausina.

Eloranta uskoo Yhdysvaltain voivan hyvinkin asettaa 100 prosentin tullit Venäjälle. Kauppa Venäjän kanssa on muutenkin pientä.

– Mutta nämä toissijaiset tullit näille kauppakumppaneille, jotka ostavat venäläisiä energiatuotteita, niin se on tietysti paljon hankalampi kysymys, hän huomauttaa.

Elorannan mukaan tullit toisivat toteutuessaan suuria mullistuksia maailmankauppaan. Venäjän öljystä tulisi halvempaa ja sitä myytäisiin laittomasti. Öljymarkkinat kiristyisivät.

– Globaalisti öljyn markkinahinta lähtisi varmastikin nopeaan nousuun, Eloranta sanoo.

Kiinnostavaa Elorannasta on nähdä, millaisen linjan EU ottaa tulleihin. Osallistuminen Venäjän kauppakumppaneille asetettaviin tulleihin olisi hänen mukaansa EU:lta poikkeuksellisen raju liike. Erityisen merkittäväksi Eloranta nostaa Intian, jonka kanssa EU on neuvotellut uutta kauppasopimusta jo yli kolme vuotta.

Trump ja Washingtonissa vieraileva Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoittivat maanantaina, että Ukrainalle toimitetaan massiivinen aselähetys Naton kautta.

Apulaisprofessori Kullaan mukaan on vaikea arvioida, onko Trump muuttanut kantaansa sodan nopeasta lopettamisesta, vai onko taustalla pikemminkin ajatus siitä, että Ukrainan voimakas aseistaminen ja sodan jatkuminen voisivat strategisesti heikentää Venäjää ja parantaa Ukrainan asemaa neuvottelupöydässä.

Kullaa nostaa esiin myös Naton Rutten roolin. Hän luonnehtii Rutten käyttävän asemaansa hyvin eri tavalla kuin edeltäjänsä Jens Stoltenberg. Kullaa kuvailee Rutten tyyliä henkilökohtaisemmaksi ja poliittisemmaksi, kun taas Stoltenberg korosti johdonmukaisesti työskentelevänsä kaikkien Nato-maiden hyväksi.

– Saako hän merkittävämpiä lopputuloksia aikaan Ukrainan suhteen kuin edeltäjänsä? Se jää nähtäväksi, Kullaa pohtii.

Kullaan mukaan Yhdysvallat teki Naton kanssa hyvät asekaupat, mutta hän kyseenalaistaa, jäävätkö ne viimeisiksi.

– Nämä olivat hyvät asekaupat, mutta tuleeko seuraavia kauppoja?

Euroopan asema Trumpin suunnitelmissa jää osin hämäräksi. Kullaa pohtii, tiesivätkö eurooppalaiset Nato-liittolaiset etukäteen, millaisista aseostoista oli tarkalleen kyse ja kuka ne lopulta maksaa.

– Onko meillä mitään tietoa siitä, mitkä Nato-maat maksavat kuinkakin paljon ja mistä? Kullaa kysyy.

Kullaa kuvaa nykyistä kansainvälistä diplomatiaa ”ad hoc -johtamiseksi”, jossa päätöksiä ei enää valmistella ministeriöissä, vaan tehdään johtajien tapaamisissa lennosta.

– Se on aika erilainen maailma kuin meillä oli kaksi vuotta sitten. Ja seuraamuksia ei ole vain valtionjohtajille, vaan kuluttajille ja yhteiskunnille.

Jos Trump ryhtyy uhkaamiinsa tullitoimiin, seurauksena voi Kullaan mukaan olla epätasapainoa ja muutoksia maailmankaupassa, mikä heijastuisi suoraan myös kuluttajiin. Lopputulema on kuitenkin vielä epävarma.