Anne Kalmari: Valtiovaltaa tarvitaan satokatastrofin partaalla riutuvien tilojen avuksi – "Aikatauluihin joustoa, EU-kriisirahat ja verohelpotukset käyttöön"

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Anne Kalmari pitää valtiovallan vastaantuloa välttämättömänä keinona satokatastrofin uhkaamien viljelijöiden auttamiseksi.

Viime päivien sateet ovat aiheuttaneet sen, että merkittävä osa vuotuisesta viljasadosta jää näillä näkymin kokonaan korjaamatta ja viljelijät näin ilman palkkaa.

– Käytännön tasolla ensimmäinen asia on joustaa syysilmoitusten aikatauluissa. Joustoa tarvitaan myös luomupoikkeusten myöntämisessä. Eli siis siinä, että luomuviljelijä ei heti menetä luomustatustaan, vaikka joutuu säiden takia turvautumaan normaalista poikkeaviin ratkaisuihin, Kalmari selvittää.

Erityisen harmillisena Anne Kalmari näkee katastrofin kohdistumisen nimenomaan erikoistuotteisiin panostaneisiin tiloihin.

– Kun erikoistumiseen on viime vuosina nimenomaan rohkaistu. Kävin juuri Puuppolassa Keski-Suomessa sijaitsevalla tilalla, missä viljellään täysin gluteenitonta aitokauraa. Vahinkojen arvioidaan nousevan jopa 200 000 euroon, hän huomauttaa.

Valtiovallan suora rahallinen tuki satovahingoista kärsiville viljelijöille on Kalmarin mukaan poliittisesti hankala asia ja muutenkin vaikea organisoida oikeudenmukaisella tavalla.

– Tilat ja tuotantosuunnat ovat tänä päivänä niin erilaisia. Yleisten tukien kautta maksettavia korvauksia on todella vaikea määritellä niin, että ne kohdistuisivat juuri pahimmin kärsineille yksiköille, hän arvelee.

Parempi ratkaisu Kalmarin mielestä olisikin korvausten myöntäminen EU:n kriisirahastosta.

– Kriisirahaston varat ovat juuri niitä rahoja, jotka sinne on jäsenmailta valmiiksi kerätty tällaisten katastrofien varalta. Esimerkiksi Etelä-Euroopan hedelmäviljelijöillekin niitä on vastaavissa tilanteissa maksettu, kansanedustaja tietää.

Apua vastaaviin tilanteisiin voisi löytyä myös vakuutuksiin liittyvistä verohelpotuksista.

Vakuuttaminen katastrofitilanteita varten on jätetty entistä enemmän tuottajien omalle vastuulle.

– Kun satovahinkokorvaukset poistettiin edellisen hallituksen aikana, niin koko vakuutusjärjestelmä muuttui samalla kertaa. Vakuuttaminen on tullut yksittäiselle viljelijälle äärimmäisen kalliiksi ja valtio on kerännyt vielä 24 prosentin suuruisen veron.

– Jos tuota veroa pystyttäisiin helpottamaan, niin aika moni tila pystyisi harkitsemaan uudelleen vakuutuksen ottamista katastrofien varalle, Anne Kalmari arvelee.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja toivoo, että säiden aiheuttama poikkeustilanne ei näkyisi häiriöinä elintarvikemarkkinoilla.

– Sitä toivon erityisesti, että kauppa ei käyttäisi viljelijöiden hädänalaista tilannetta hyväkseen.

Kun osa viljasta uhkaa jäädä peltoon, on yhtenä uhkakuvan nostettu esiin jopa Joutsenmerkin häviämistä kauppojen hyllyiltä.

– Kotimaisten elintarvikebrändien eteen on tehty niin paljon työtä, että niiden hävittämiseen meillä ei pitäisi kertakaikkiaan olla varaa, Anne Kalmari paaluttaa.