Analyysi: Rakentavatko latinoäänestäjät muurin Trumpin ja Valkoisen talon välille?

Yhdysvaltojen lähihistorian raastavin vaalitaistelu on vihdoin päättymässä: amerikkalaiset äänestävät tänään maalleen presidentin. Kiivain taistelu äänistä käydään vaa’ankieliosavaltioissa, joissa vaalitulos käytännössä ratkeaa.

Vaalipäivän lähestyessä amerikkalaismedia onkin keskittynyt yhä tiiviimmin kahteen asiaan: vaa’ankieliosavaltioiden väestöjakaumaan ja äänestysvilkkauteen.

Yli 40 miljoonaa amerikkalaista on jo äänestänyt ennakkoon, mikä on lähes kolmannes edellisten presidentinvaalien koko äänimäärästä. Ennakkoon äänestäneistä 55 prosenttia on naisia, joista selvä enemmistö on demokraattien Hillary Clintonin kannattajia.

Ennakkoäänillä on iso merkitys lopullisessa tuloksessa. Gallupien mukaan Clintonin kannatus notkahti sen jälkeen, kun hänen sähköpostinsa nousivat jälleen uutisten ykkösaiheeksi. Tutkinta varjosti ennakkoäänestystä yhdeksän päivän ajan. 

Sunnuntaina FBI:n johtaja James Comey ilmoitti, ettei sähköposteissa ole perusteita rikossyytteille. Tällä voi olla merkittävä vaikutus vaalipäivänä annettaviin ääniin.

Ratkaisevinta on kuitenkin se, mitkä väestöryhmät äänestävät vilkkaimmin.

Republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin kannattajakunta koostuu pääasiassa valkoisista, matalasti koulutetuista miehistä. Clinton johtaa Trumpia korkeakoulutettujen valkoisten miesten ja naisten, mustien sekä latinojen keskuudessa.

Viikonlopun iso uutinen oli latinoäänestäjien ryntäys uurnille. Tuhannet latinoäänestäjät jonottivat tuntikausia äänestyspaikoille muun muassa Nevadan väkirikkaassa Clarkin piirikunnassa.

Tilannetta paikan päällä seuraava vaalianalyytikko Jon Ralston arvioi lauantaina, että Trump tarvitsee vaalipäivänä Nevadassa suoranaisen ihmeen murtaakseen muurin, jonka latinoäänestäjät ovat rakentaneet Clintonin suojaksi.

Samanlaisia raportteja saatiin Arizonasta, Pohjois-Carolinasta, Georgiasta ja Floridasta, joka on perinteisesti ollut presidentinvaaleissa ratkaisijan roolissa. Trumpin on käytännössä mahdotonta voittaa vaaleja ilman Floridaa ja sen 29 valitsijamiestä.

Trump tarvitsee vaalipäivänä Nevadassa suoranaisen ihmeen.

Clintonilla on kuitenkin muita huolenaiheita. Mustien äänestysinto on tähän mennessä ollut matalampaa kuin vuonna 2012, jolloin maalle valittiin ensimmäinen musta presidentti.

Korkeista kannatusluvuista nauttiva presidentti Barack Obama on viime viikot kampanjoinut ahkerasti Clintonin rinnalla, samoin kuin hänen vaimonsa Michelle Obama, jonka suosioluvut ovat tähtitieteelliset. Obamat pyrkivät innostamaan mustia äänestäjiä uurnille muistuttamalla Trumpin rasistisista lausunnoista. 

Clintonin kannalta huolestuttavia tietoja on tullut muun muassa Pohjois-Carolinasta, jossa mustien äänestäjien määrä on laskenut selvästi viime vaaleista.

Mustien äänestäjien aktivoimiseksi Clintonin kampanja on järjestänyt vaa’ankieliosavaltioissa myös sarjan ilmaiskonsertteja tähtinään muun muassa Beyoncé ja Jay Z. Niiden tarkoituksena on aktivoida erityisesti mustia nuoria.

Clintonin toisen, vakavamman ongelman muodostavat valkoiset työläiset, jotka ovat perinteisesti äänestäneet demokraatteja. 

Heidän siirtymisensä Trumpin leiriin uhkaa Clintonin ja demokraattien ”sinistä palomuuria”, eli osavaltioita, jotka ovat äänestäneet demokraatteja vuodesta 1992 lähtien. 

Esimerkiksi Pennsylvaniasta, Michiganista, Wisconsinista ja New Hampshiresta käydään nyt kiivasta taistelua. Clintonin kampanja on huolissaan erityisesti Michiganista, ja Clintonilla on osavaltiossa useita viime hetken kampanjatilaisuuksia.

Trump puolestaan kampanjoi vaalipäivän alla Minnesotassa, joka ei ole äänestänyt republikaaniehdokasta vuoden 1972 jälkeen.

Clintonin kampanja on huolissaan erityisesti Michiganista.

Toisaalta Clintonilla saattaa olla latinoäänestäjien ansiosta mahdollisuus rikkoa republikaanien ”punainen palomuuri” eli voittaa esimerkiksi Pohjois-Carolinassa.

Jos näin kävisi, Yhdysvaltain vaalikartta kääntyisi päälaelleen, millä olisi kauaskantoiset seuraukset myös tulevia vaaleja silmälläpitäen.

Trumpin ehdokkuuden myötä republikaanipuolue on muuttunut yhä enemmän ainoastaan valkoisen työväenluokan puolueeksi, kun taas korkeakoulutettu eliitti ja vähemmistöt äänestävät demokraatteja.

Heikosti koulutetut valkoiset ovat Yhdysvaltojen ylivoimaisesti suurin äänestäjäryhmä, mikä selittää Trumpin suosiolukuja. Ilman vähemmistöjen ääniä ei vaaleja kuitenkaan voiteta, sillä sekä mustien että erityisesti latinojen osuus äänestäjäkunnasta kasvaa vaali vaalilta.

NBC:n ja Wall Street Journalin sunnuntaina julkaistun gallupin mukaan Clinton johtaa latinojen keskuudessa Trumpia luvuin 65–20 ja mustien keskuudessa vieläkin selkeämmin, luvuin 86–7.

Amerikkalaiset vaalianalyytikot pitävät merkittävänä myös sitä, että tuoreimpien gallupien mukaan Clinton voittaisi korkeakoulutettujen valkoisten keskuudessa Trumpin selvin luvuin.

Jos tämä toteutuu, kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun demokraattien presidenttiehdokas saisi enemmistön korkeakoulutettujen valkoisten äänistä. Viime vaaleissa republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney voitti korkeakoulutettujen valkoisten äänet luvuin 56–42.

Trumpin ehdokkuuden myötä republikaanipuolue on muuttunut yhä enemmän ainoastaan valkoisen työväenluokan puolueeksi.

Trumpilla on kuitenkin mahdollisuus yllätysmomenttiin, jos hän saa uurnille sellaiset valkoiset, jotka eivät normaalisti äänestä lainkaan.

Esimerkiksi Washington Post on kirjoittanut ”kadonneista valkoisista äänistä”, joiden oletetaan menevän näissä vaaleissa Trumpille. 

Trump itse viittaa kampanjatilaisuuksissaan usein Ison-Britannian brexit-äänestykseen, jossa gallupit arvioivat brittien EU-eron kannattajien määrän alakanttiin.

Trump uskoo, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa suurempaa kuin gallupit näyttävät, mikä johtaisi vaalipäivänä brexitin kaltaiseen yllätykseen.

On kuitenkin kyseenalaista, toteutuuko tämä skenaario. Yhdysvalloissa äänestäjien pitää rekisteröityä ennen äänestämistä, ja tutkimusten mukaan enemmistö nyt ensimmäistä kertaa rekisteröityneistä äänestäjistä on nimenomaan demokraatteja.

On siis mahdollista, että Trump on puheillaan houkutellut uurnille sellaisia väestöryhmiä, jotka normaalisti eivät äänestä – ongelmana Trumpin kannalta on vain se, että he eivät ehkä äänestä Trumpia.

”Trump on tehnyt latinoäänestäjien aktivoimiseksi enemmän kuin kukaan demokraatti koskaan”, totesi Trumpia vastustava republikaanisenaattori Lindsey Graham New York Timesille .

Trump on tehnyt latinoäänestäjien aktivoimiseksi enemmän kuin kukaan demokraatti koskaan.

Gallupeissa Clinton johtaa Trumpia edelleen 1–6 prosenttiyksiköllä, kyselystä riippuen. Gallupien ja ennakkoäänien välillä on kuitenkin kasvava kuilu, johon monet vaalianalyytikot ovat Yhdysvalloissa kiinnittäneet huomiota.

Esimerkiksi arvostetun vaalianayytikon Nate Silverin FiveThirtyEight-blogin ennusteet, jotka perustuvat gallupien ohella aikaisempiin vaalituloksiin ja väestöanalyysiin, eivät ota huomioon ennakkoäänistä saatavaa dataa. 

Silver ennusti presidentinvaalien tuloksen oikein sekä vuonna 2008 että vuonna 2012. Viime päivinä Silverin mallia on kuitenkin kritisoitu siitä, että sen käyttämissä gallupeissa latinoäänestäjien osuus on arvioitu alakanttiin.

Silverin ennusteet ovat näyttäneet parin viime viikon ajan lähes tasapeliä. Sunnuntain ennusteessaan Silver arvioi, että Clintonin voitto eli 270 valitsijamiehen saavuttaminen olisi kiinni yhdestä osavaltiosta. 

Eilen Silver muutti ennustettaan Clintonin eduksi Floridan, Pohjois-Carolinan ja Nevadan osalta: voitto myös näissä kolmessa osavaltiossa nostaisi Clintonin valitsijamiesten määrän 297:een.

Nate Silver ennusti presidentinvaalien tuloksen oikein sekä vuonna 2008 että vuonna 2012.

Tärkeässä vaa’ankieliosavaltiossa Floridassa latinoäänestäjien määrä on kasvanut vuoden 2012 vaaleihin verrattuna 87 prosentilla. New York Timesin mukaan keskeinen syy tähän on puertoricolaisten vilkas muuttoliike. Pelkästään Orlandon alueella puertoricolaisia on 400 000.

Clintonin kenttäoperaation ylivertaisuus Trumpiin verrattuna näkyy demokraattien puertoricolaisiin kohdistamassa rekisteröintikampanjassa.

Vuosia kampanjaorganisaatiotaan rakentaneella Clintonilla on Floridassa toistakymmentä kenttätoimistoa, joiden työntekijät toimivat aktiivisesti puertoricolaisen yhteisön sisällä: naapurustoissa, kirkoissa ja bussipysäkeillä.

Trumpilla taas ei ole käytännössä minkäänlaista omaa kenttäorganisaatiota. Hän luottaa suuriin vaalitilaisuuksiinsa ja sanomaansa, jonka keskeinen sisältö on vastaehdokkaan demonisointi.

Olisi ironista, jos Trump kaatuisi siihen, mistä hän kampanjansa aloitti: ”Meksiko lähettää tänne raiskaajiaan ja rikollisiaan”, Trump pauhasi ilmoittautuessaan presidenttiehdokkaaksi.

Muurin rakentaminen Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle oli Trumpin varhaisimpia kampanjateemoja. Nyt monet amerikkalaiset vaalianalyytikot arvioivat, että latinoäänestäjät vastaavat Trumpin puheisiin rakentamalla muurin hänen ja Valkoisen talon väliin.