Alivuokraus tekee paluuta opiskelijoiden asumiseen
Alivuokraus on palaamassa opiskelijoiden asumismuodoksi.
Syynä on elokuun alussa voimaan tuleva asumistuen uudistus, joka hankaloittaa kimppakämpissä asuvien elämää.
Ilman erillisiä vuokrasopimuksia yhdessä asuvat tulkitaan Kelassa samaksi ruokakunnaksi.
Tällöin muiden asukkaiden tulot vaikuttavat tuensaantiin.
– Vuokralaisten täytyy tarkasti pohtia, kuka uskaltaa muuttaa yhteen kenenkin kanssa, sanoo vuokralla asuvien etujärjestön Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Alivuokraus vaikuttaa myös päävuokralaisen asumistukeen.
Suomen vuokranantajista kimppakämppiin suositellaan alivuokrausmallia.
Päävuokralainen on tällöin vastuussa sekä koko vuokran maksusta vuokranantajalle että asunnon kunnossa pysymisestä.
Päävuokralainen voi kuitenkin suojautua riskeiltä esimerkiksi pyytämällä alivuokralaiselta vuokravakuuden, neuvoo toiminnanjohtaja Mira Koro-Kanerva Suomen vuokranantajista.
Alivuokralaisen ottamiseen ei tarvita vuokranantajan lupaa.
Alivuokraus vaikuttaa myös päävuokralaisen asumistukeen.
Alivuokralaisen maksamaa vuokraa ei oteta huomioon tulona asumistukea myönnettäessä, mutta se vähennetään päävuokralaisen asumiskustannuksista, kertoo lakimies Petri Hassel Kelasta.
Alivuokrauksen vaihtoehto ovat erilliset vuokrasopimukset, joita monet yhteisessä asunnossa asuvat opiskelijat nyt toivovat.
Samalla halutaan eroon sopimuksissa yleisestä vuokranmaksun yhteisvastuullisuudesta.
Maininta yhteisvastuusta suojaa vuokranantajaa, mutta tekee Kelan silmissä asukkaista yhteisen ruokakunnan.
Vuokranantajankin etu voi olla neuvotella sopimusten muodoista, sanoo Mira Koro-Kanerva.
– Opiskelijoiden vuokranmaksu nojaa asumisen tukiin. On myös vuokranantajan kannalta huono asia, jos vuokralainen ei saa tukea, hän perustelee.
Opiskelijoiden yhteisasumisen arvioidaan tukiuudistuksen vuoksi vähenevän.
Asunnon jakaminen on ollut opiskelijoille edullinen vaihtoehto, mutta yksiöt ovat kiinnostaneet selvästi eniten.
Yksiöiden suosion ennakoidaan kasvavan entisestään, sillä uusi tukimalli suosii yksin vuokralla asuvia.
Tilanteesta hyötyvät erityisesti yksityiset vuokranantajat.
– Kun yksinasumisen suosio ja yksiöiden kysyntä kasvaa, vuokraakin on mahdollista pyytää enemmän, sanoo Vuokralaiset ry:n Viita.
Opiskelija-asuntosäätiöille lähetettyjen hakemusten määrä on kasvanut esimerkiksi Turussa ja Helsingissä.
Suurissa yliopistokaupungeissa kesä kuumentaa tunnetusti vuokra-asuntomarkkinat.
Opiskelija-asuntosäätiöille lähetettyjen hakemusten määrä on kasvanut esimerkiksi Turussa ja Helsingissä.
Turussa loppukesän hakemusmäärä on pitkään pyörinyt noin kolmessatuhannessa, mutta tänä syksynä hakemusmäärä nousee useilla sadoilla, kertoo Turun ylioppilaskyläsäätiön asuntotoimenjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa.
Syynä on kasvanut kysyntä. Turussa teollisuus työllistää hyvin, mikä lisää asuntojen tarvetta.
– Hakijamäärät ovat kasvaneet merkittävästi jo vuodenvaihteen jälkeen. Iso osa hakijoista on ollut Turkuun töihin muuttavia, kertoo aluejohtaja Matti Keitilä vuokrataloyhtiö Satosta.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöllä on parhaillaan käsissään noin 12 000 hakemusta, kun viime vuonna vastaavaan aikaan hakijoita oli noin 9 000.
Merkittävä kasvu selittyy osittain Helsingin asuntopulalla sekä Hoasin säännöstellyillä vuokrahinnoilla.
Toisaalta Hoas on myös mahdollistanut sääntömuutoksella suoran haun haluttuihin yksiöihin.
Aiemmin yksiöön pääsi vain, jos takana oli ensin asumista soluasunnossa.