Ajan henki on ollut vaikea keskustalle, pohtii Seppo Kääriäinen vaalianalyysissaan – voiton ja tappion aavistaa toreilla ja huoltoasemilla
Keskustan isojen vaalitappioiden taustalta löytyy yleensä jokin iso ongelma, jonka päälle kasautuu joukko yksittäisiä ärsytystekijöitä. Näin arvioi ministeri Seppo Kääriäinen keskustalaiselle Ajatuspaja Alkiolle laatimassaan vaalianalyysissa Miten tässä näin kävi?
Kääriäisen mukaan ajan henki on ollut vaikea keskustalle. Yhteiskunnan ilmapiiri media mukaan lukien on ollut tappiovaaleissa keskustalle epäedullinen, puolueen arvojen vastainen ja kilpailijoille suotuisa.
– Pettyneiden ja tyytymättömien ihmisten mieliä ovat ärsyttäneet yksittäiset kutakin aikaa symbolisoineet kiista-asiat kuten peltojen paketointi, lehmien tappiopalkkiot, jätevesiasetus, taksilaki, turve, ennallistamishankkeet, metsäkeskustelu, jotkut ministerivalinnat yms.
Kun puoleen profiili hämärtyy, sen äänestäjät alkavat Kääriäisen mukaan kysellä epäuskoisina, minne oma puolue on menossa ja miksi se on niin ”outo”.
– Monen tällaisen äänestäjän reaktio on passivoituminen, siirtyminen katsomoon. Tappioilla on yleensä iso tausta, esimerkiksi ongelmia EU-kentällä, ja sen päälle joukko yksittäisiä ärsytystekijöitä.
Kun puolueella on vastatuuli, tappioita tulee Kääriäisen mukaan sekä vahvoilla että heikoilla alueilla. Ehdokkaiden hankinnassakin on ongelmia.
– Media on kääntynyt viimeistään vaalikauden puolivälissä puolueen pyrkimyksiä vastaan. Huonojen asioiden kierre takaa tappion. Viime hetkien negatiivisten tapahtumien merkitys korostuu, kun puolueen yleistilanne on heikko ja vastustuskyky olematon.
Tulevan tappion aavistaa Kääriäisen mukaan kentän tunnelmista, toreilla ja huoltoasemilla. Sama pätee vaalivoittoihin.
Kääriäinen muistuttaa, että keskusta on kärsinyt vaalitappion hallitusvastuun jälkeen. Poikkeus on vuoden 2007 vaalit, joissa puolueen kannatus laski, mutta se pysyi suurimpana.
Huippuvoitot keskusta on taas ottanut oppositioasemasta käsin. Kääriäisen mukaan puolue on ollut tällöin vaalikeskustelujen toisena napana, mikä on taannut näkyvyyden, kiinnostuksen ja uskottavuuden.
Kääriäisen mukaan puolueen puheenjohtaja on ollut voittovaalien alla myös ”tuore kasvo” ainakin kilpailjoihin verrattuna, kuten Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki ja Juha Sipilä olivat.
– Se on heijastanut muutosta, jota hyvin moni äänestäjä vaaleissa aina tilanteesta riippumatta hakee. Henkilöityminen hyvässä ja huonossa korostuu.
Vaaliteemojen maaliin osumisessa ovat Kääriäisen mukaan auttaneet myös istuvien hallitusten kompuroinnit. Vaalivoitto on ulkoisten tekijöiden ja taitavasti suunnitellun, johdetun ja toteutetun politiikan ja vaalikampanjoinnin yhteistulos, keskustavaikuttaja summaa.
Ennen isoja vaalivoittoja keskustasta on Kääriäisen mukaan muodostunut jo hyvissä ajoin vaalikauden aikana gallupeidenkin viestimänä varteenotettava kilpailija SDP:lle ja kokoomukselle.
Vaalisanomassa ja -toiminnassa on ollut jokin äänestäjiin vetoava ”juju” ja teemojen hallitsevana ideana vahva aluepoliittinen viesti: koko maa. Keskusta on menestynyt voittovaaleissa joka puolella maata, maaseudulla ja kaupungeissa, pääkaupunkiseutua myöten, Kääriäinen huomauttaa.
Keskustan ja kokoomuksen välimaastossa on Kääriäisen mukaan koko joukko ei-sosialistisia ”porvariäänestäjiä”, jotka valitsevat tilanteen mukaan keskustan tai kokoomuksen.
– Voittovaaleissa puolue saa listoilleen erilaisia mielenkiintoisia uusia kasvoja kokemuksen rinnalle.
Kun puolueella on politiikan iso kuva puolellaan ja sen mukainen myötätuuli takanaan, kannatuksen kasvu ei Kääriäisen mukaan tunne maantieteellisiä rajoja.
– Mediakin myötäilee – ei ainakaan asetu vastahankaan. Kun syntyy myönteinen kierre, se vie hyvään vaalitulokseen. Tulevan voiton voi aavistaa kentän tunnelmista, toreilla, huoltoasemilla ja kylän raitilla.
Perusteellisen ohjelmallisen uudistustyön lisäksi keskusta tarvitsee Kääriäisen mukaan järjestö- ja viestintäremontin.
Kääriäisen mukaan keskustan järjestö-ja kenttäkunto on rapistunut eikä se ole enää sellainen ylivoimatekijä muihin verrattuna kuin vielä pari vuosikymmentä sitten.
– Voi kokemuksen perusteella sanoa, että kilpailijat ovat ajaneet ohi. On toki alueellisia eroja. Järjestövoiman ehtyminen on keskeisimpiä syitä puolueen vaalitappioihin.
Kääriäisen mukaan järjestö-ja viestintäremontointi vaatii oman projektinsa.
– On yritettävä tulla tähän aikaan. Etenkin nykyaikaisen viestinnän ymmärtäminen vaatii ennakkoluulottomuutta. Viestinnän nykyaikaistaminen on keskeinen ehto keskustan uudelle nousulle.
Kääriäinen näkee vuoden 2024 tärkeänä Suomelle ja keskustalle, koska ensi vuonna järjestetään sekä presidentinvaalit että Euroopan parlamentin vaalit.
– Ehdokasasettelu on vuosien 2024 ja 2025 vaalien onnistumiselle avainasia, ehkä korostuneemmin kuin koskaan aiemmin. Niillä valetaan pohjaa puolueen nousulle.
Keskustan kannattaisi Kääriäisen mielestä järjestää jäsenvaalit presidenttiehdokkaastaan alkysyksystä, mikäli ehdokasehdokkaita on tarjolla yhtä enemmän. Hyvällä kenttäkierroksella pohjustettu jäsenvaali herättäisi hänen mukaansa puolueen ulkopuolella kiinnostusta keskustaa kohtaan ja toisaalta virkistäisi uinahtelevaa keskustakenttää.
Eurovaaleissa onnistuminen on Kääriäisen mielestöä niin ikään tärkeää, ainakin nykyisten asemien säilyttäminen.
– Vuoden 2025 alue-ja kuntavaaleissa pitää jo olla nähtävissä keskustan ”uusi aika”. Hyvinvointialueiden ja kuntien elinvoimaisuus ovat vuoden 2025 vaaleissa luupin alla. Ei voi riittävästi korostaa lähipalveluita ja -vaikuttamista koskevissa vaaleissa ehdokasasettelun ratkaisevaa merkitystä, Kääriäinen evästää.