Äänestysnumeroiden sekoittaminen yleisin syy äänestyslippujen hylkäämiselle alue- ja kuntavaaleissa

Hylättyjen äänten suuri osuus alue- ja kuntavaaleissa oli seurausta yleisimmin siitä, että äänestäjät sekoittivat eri vaalien ehdokkaiden numerot keskenään. Oikeusministeriön keräämien tietojen mukaan tuplavaaleissa hylättiin tästä syystä liki 70 000 ääntä.

Aluevaaleissa hylättiin yli 46 000 ääntä koska ehdokkaan numero oli merkitty niin, ettei siitä selvinnyt, ketä ehdokasta se tarkoitti. Kuntavaaleissa hylättiin samasta syystä reilut 23 000 ääntä.

– Jos aluevaalilipussa on pieni ehdokasnumero, niin laskija ei voi tietää, ketä aluevaalien ehdokasta on ajateltu äänestää, kuvasi oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen STT:lle.

Jääskeläinen totesi, että väärien numeroiden takia hylättyjen äänten määrä on itse asiassa vielä korkeampi.

Osassa kunnista vaalilautakunnat ovat kirjanneet nämä tapaukset muuhun luokkaan eli luokkaan ”äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua”.

Tästä syystä hylättyjä lippuja on oikeusministeriön listassa noin 2 500. Jääskeläisen mukaan tässä on yleensä kyse siitä, että äänestäjä on yrittänyt äänestää jollakin toisella paperilapulla. Yleensä nämä tapaukset ovat harvinaisia.

– Se on nyt noinkin suuri, koska jotkut kunnat ovat tulkinneet sitä perustetta noin. Mutta siinä on kysymys samasta asiasta.

Jääskeläisen mukaan hylätyistä äänistä kertyvät tilastot antavat hyvää pohjaa oikeusministeriössä tehtävälle selvitykselle siitä, miksi kaksoisvaaleissa kertyi niin suuria määriä hylättyjä ääniä.

Aluevaaleissa kertyi myös harvinaisen paljon tyhjiä ääniä, yhteensä yli 16 000. Kuntavaaleissa niitä oli reilut 4 750.

Lisäksi aluevaaleissa löytyi yli 17 000 äänestyslippua, joihin oli tehty jokin asiaankuulumaton merkintä. Kuntavaaleissa näitä kertyi vajaat 10 000.