Äänestitkö yhdessä vai kahdessa kopissa? – Vaalijohtaja kertoo menettelyjen vaikutuksesta äänien hylkäämiseen
Kunta- ja aluevaalit eivät olleet aivan yhdenmukaiset jokaisessa Suomen kunnassa. Jokainen kyllä sai käyttää äänioikeuttaan, mutta tavat äänestää tuplavaaleissa saattoivat vaihdella.
Osassa kunnista mentiin nimittäin yhteen äänestyskoppiin kahden lapun kanssa, osassa taas erillisiin aluevaali- ja kuntavaalikoppeihin.
Vain Helsingissä ei ollut kahden vaalin dilemmaa, sillä se ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, ja helsinkiläiset äänestivät vain kuntavaaleissa.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo Suomenmaalle, että perusjärjestely oli yhden kopin menettely, eli että samalla kopissakäynnillä kirjoitettiin numerot kahteen eri lappuun.
– Sitten oli kuntia, jotka halusivat, että käytetään kahta koppia ja siis kahta kertaa.
Kunnilla oli vapaus valita, kumpaa järjestelyä ne käyttävät. Hitaampi menettely eli kahden kopin menettely oli käytössä esimerkiksi Vantaalla.
Vaaleissa korostuivat hylättyjen äänien suuret määrät. Tämän on katsottu johtuneen siitä, että yhtäaikaisesti käytiin kahdet vaalit, ja eri vaalien ehdokasnumerot menivät sekaisin keskenään. Tätä oli yritetty taklata erivärisillä äänestyslipuilla, ja toisistaan eroavilla numeroilla. Kuntavaaleissa numerointi tapahtui numerosta 2 ja aluevaaleissa numerosta 2002 ylöspäin.
Mikä oli koppijärjestelyn vaikutus hylättyjen äänien määrään eri kunnissa?
– Nyt kun on katsottu kuntia, joissa oli hitaampi kahden kopin menettely, näyttää, ettei hitaampikaan prosessi lopulta auttanut, Jääskeläinen kertoo.
– Hylkäysprosentit ovat ihan samantasoiset.
Jääskeläinen arvioi, että lippujen sekoittaminen ei ole koko selitys, vaan taustalla täytyy olla muutakin.
– Erikoista tässä on, että eri vaalien hylkäysprosentit ovat niin erilaiset. Toistaiseksi ei tiedetä, mikä siinä on takana, se selviää paremmin, kun tarkastuslaskenta saadaan valmiiksi. Sitten saadaan tietoon syitä, miksi lippuja hylättiin.
Hylättyjen äänien prosentti oli kuntavaaleissa koko maassa kaikkiaan 1,7. Aluevaaleissa hylättiin peräti 4,1 prosenttia äänistä.
– Tuo seikka ei mennyt kovin hyvin. Varmasti on pohdittavaa seuraaviin vaaleihin neljän vuoden päähän.
Jääskeläinen kertoo, että Suomen edellisissä tuplavaaleissa vuonna 1996 saatiin samansuuntaisia hylkäysprosentteja. Silloin käytiin samanaikaisesti kunnallisvaalit sekä Suomen ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit.
– Euroopan parlamentin vaaleissa hylkäysprosentti oli selkeästi korkeampi, ja silloinkin kunnallisvaaleissa matalampi.
Oikeusministeriö katsoi muutenkin esimerkkiä vuoden 1996 tuplavaaleista, kun se varautui yhtäaikaisiin alue- ja kuntavaaleihin. Aikaa on kuitenkin kulunut niin paljon, että kovin suoraan järjestelyjä ei voinut kopioida.
– Täytyi suunnitella vähän niin kuin uudelta pohjalta, Jääskeläinen toteaa.
Hänen mukaansa urakka oli iso toki ministeriössä, mutta etenkin kunnissa. Kuntien piti järjestää äänestyspaikat, henkilöstö, ääntenlasku ja jo ehdokasasettelu.
Oikeusministeriön työlistalla oli paljon tavallista enemmän ohjeistamista. Aikaa meni enemmän myös materiaalin laadintaan, ja materiaalin painattaminenkin oli oma urakkansa.
– Siinä oli paljon hiomista, miten vaalitietojärjestelmä taivutetaan tähän tuplavaaliin.
– Vaikuttaa, että vaalit kyllä sujuivat suunnitelmien mukaan, Jääskeläinen arvioi.