Kreikka on keikahtamassa takaisin konservatiivivaltaan viikonlopun vaaleissa – nuoretkin hylkäsivät lupauksiaan syöneen Syrizan

Kreikkalaiset äänestävät sunnuntaina ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, joista odotetaan kirvelevää tappiota maata neljä vuotta luotsanneelle vasemmistolaiselle Syriza-puolueelle.

Mielipidekyselyjen perusteella valtaan palaa perinteinen valtapuolue Uusi demokratia (ND) – siitä huolimatta, että monet pitävät puoluetta suurelta osalta syypäänä siihen, että Kreikka ajautui valtaviin talousvaikeuksiin 2010-luvun alussa.

Viimeksi kun keskustaoikeistolainen ND oli hallituksessa, Kreikka joutui turvautumaan ulkomaisiin lainoittajiin, jotka vaativat kreikkalaisilta tiukkaa talouskuria ja säästötoimia.

Kansa suuttui, ja äänesti vuoden 2015 vaaleissa valtaan Syrizan ja sen johtajan Alexis Tsiprasin.

Syrizan rehvakkaat lupaukset Kreikan velkojen leikkaamisesta törmäsivät nopeasti todellisuuteen, ja puolueen tähti alkoi himmetä.

– Vuonna 2015 Syriza edusti toivoa ja uutta poliittista tulevaisuutta. Nyt se on vain yksi puolue muiden joukossa, sanoo entinen Syriza-aktiivi Andreas Tsanavaris.

Mielipidekyselyjen mukaan ND saa tarjolla olevista 250 parlamenttipaikasta noin sata. Siihen tulevat päälle ylimääräiset 50 paikkaa, jotka Kreikan vaalilain mukaan kuuluvat suurimmalle puolueelle.

Syrizan osuus on putoamassa nykyisestä 144 edustajasta noin 80:een.

Puolueiden kannatusluvut olivat liki samat toukokuun europarlamentti- ja paikallisvaaleissa, joiden jälkeen Tsipras päätyi hajottamaan parlamentin.

– Syriza on rikkonut paljon lupauksia. He ovat joutuneet noudattamaan leikkauspolitiikkaa, joka on kolhinut pahasti Kreikan keskiluokkaa, sanoo politiikan tutkija George Flessas.

Syrizan valtakaudella Kreikka selvisi syvimmästä kriisistä, ja viime vuoden elokuussa sen kolmas ja viimeinen lainaohjelma päättyi.

Myös työttömyysaste laski 26 prosentista 18:aan, minimipalkka nousi 586 eurosta 650 euroon ja talous lähti vaatimattomaan kasvuun.

Toisaalta esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yhä liki 40 prosenttia.

Aiemmin radikaalipuolueena profiloitunut Syriza sai tuta tämän nahoissaan, kun se hävisi europarlamenttivaalit 18–24-vuotiaiden keskuudessa Uudelle demokratialle prosentein 31–26.

Äänestäjiä hiertää myös Kreikan ja Makedonian sopimus, jolla Makedonian nimi muuttui Pohjois-Makedoniaksi.

Maiden välejä vuosikymmenet hiertänyt nimikiista juonsi juurensa siihen, että Kreikalla on Makedonia-niminen pohjoinen maakunta.

Tsipras pitää sopua yhtenä suurimmista poliittisista saavutuksistaan, mutta varsinkin Pohjois-Kreikassa se on herättänyt suuttumusta.

Monien mielestä jo pelkkä viittaus Makedoniaan naapurimaan nimessä on törkeää historian vääristämistä.

ND on muun muassa luvannut suitsia byrokratiaa ja leikata veroja, jotta yritystoiminta vilkastuisi ja Kreikka houkuttelisi lisää ulkomaisia sijoituksia.

Puolueen johtaja ja todennäköinen uusi pääministeri Kyriakos Mitsotakis kuuluu yhteen Kreikan kolmesta suuresta poliitikkosuvusta.

Hänen isänsä on Kreikan entinen pääministeri, sisko entinen ulkoministeri ja sisarenpoika Ateenan nykyinen pormestari.

Arvostelijoiden mukaan ND:n voitto uhkaakin palauttaa Kreikan takaisin nepotismin aikakaudelle.

Mitsotakis on kuitenkin luvannut, ettei aio nostaa sukulaisiaan tulevaan hallitukseen.