Täytetty närhi ja normitalkoot
Alkuviikosta Itä-Suomen poliisilla oli uutisia: Kaavilla Koillis-Savossa tutkitaan mahdollista luonnonsuojelurikosta.
Poliisi oli saanut yleisövihjeen siitä, että Kaavin kunta on mahdollisesti kaupitellut rauhoitettuja täytettyjä eläimiä netin markkinapaikoilla ilman ympäristökeskuksen lupaa. Kyse on kouluista poistetusta oppimateriaalista, joka on laitettu myyntiin.
Takavarikkoon on otettu 44 täytettyä eläintä ja asiaa selvitellään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa.
Tutkittavana on, onko kaupittelija syyllistynyt rikoslain, luonnonsuojelulain tai metsästysasetuksen rikkomiseen.
Poliisi joutuu tietenkin tekemään työnsä, tutkimaan epäillyt lainvastaisuudet. Onko kuviossa sitten mitään järkeä, edes pientä tolkun hiventä, on toinen juttu.
Nyt poliisilaitoksilla joudutaan ilmeisesti pyörittelemään lintukirja toisessa kädessä kansakoulujen kaapeissa kymmeniä vuosia pölyttyneitä närhiä ja kanahaukkoja. Rauhoitettuja ne tuskin ovat olleet vielä silloin, kun ne on koulujen kokoelmiin hankittu.
Toki joukossa voi jokunen puhelinlankaan lentänyt kuikka tai ikkunaan törmännyt tilhikin olla. Pimeiltä markkinoilta tai tiskinalustavarana niitä tuskin on kouluille kuitenkaan ostettu.
Luonnonsuojelulain pykälällä on tässäkin tapauksessa hyvä tarkoituksensa, estää kaupallinen hyötyminen rauhoitetuilla tai uhanalaisilla eläimillä.
Kysyä voi silti, kaipaavatko pelkät kymmeniä vuosia vanhat höyhenet ja nahat enää suojelua? Eivätkö eläimen rauhoittaminen ja sen tappamisesta määrättävät rangaistukset ja korvaukset riitä jo sinällään turvaamaan tavoitteet?
Ei tunnu kohtuudelta, jos laillisesti vuosikymmeniä sitten hankitun tavaran kaupittelusta jälkimarkkinoilla saa pallon jalkaansa nyt.
Hallitus pyrkii purkamaan tällä vaalikaudella niin sanottua turhaa sääntelyä pois talouskasvun tieltä. Tähtäimessä ovat erityisesti elinkeinoelämän tarpeet.
Toivoa sopisi silti, että joukkoon mahtuisi myös jokunen arjen hanke, joka lisäisi ihan tavallisenkin kansalaisen luottamusta lainsäätäjien oikeudenmukaisuuteen ja kykyyn erottaa isot ja pienet asiat.
Lait säädetään yleensä ainakin joltakin kantilta perusteltuun tarpeeseen ja tehdään noudatettaviksi. Purkaminen ja peruminen voi olla joskus vastenmielistä ja teknisestikin hankalaa.
Yhä kesken oleva haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen kohtuullistaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa se joskus on.
