Nordea: Nousukausi tuli ja meni   

Maailmantalous puksuttaa kolmen prosentin kasvussa, mutta Nordean mukaan Suomi ei saa tästä irti kuin kituliasta kasvua.

Taloussynkistelyssä kunnostautunut Nordea otsikoi uuden Suomen talousennusteensa, että nousukausi tuli ja meni.

Nordea nosti tiistaina Suomen tämän vuoden kasvuennusteen yhteen prosenttiin.

Nordean mukaan näkymä lähivuosille on kuitenkin hiipuva, sillä ensi vuodelle pankki povaa 0,8 prosentin kasvua ja vuodelle 2018 vain 0,6 prosentin kasvua.

– Talouskasvu on globaalisti kolme prosenttia, se on vähemmän kuin ennen finanssikriisiä, mutta juuri niin hyvää kuin kun se olla voi. Tämän parempaa ei nykyään voi enää toivoa, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoi ennusteen julkistuksen yhteydessä.

Maailmantalous on myrskyisän alkuvuoden jälkeen ollut tasaisemmassa vedossa. Yhdysvaltojen talouskasvu ei hyydy, ja Kiina jatkaa elvytystään.

– Uusi normaali on, että maailmankauppa ei juuri kasva, mikä tarkoittaa Suomelle huonoja uutisia, Kangasharju sanoi.

Lisäksi epävarmuudet eivät ole kadonneet, Italian pankkien kunto ja maan poliittinen tilanne ovat olleet otsikoissa.

– Italiaa minä pelkään paljon enemmän kuin Yhdysvaltojen vaaleja, Kangasharju sanoi.

Tiistaina julkistettiin Suomessa ja Euroopassa tarkennettuja lukuja alkuvuoden kasvusta.

Kuva Suomen talouden alkuvuoden kasvusta muuttui vaimeammaksi.

Äskettäin OP ennusti Suomelle runsaan prosentin talouskasvua tälle ja ensi vuodelle.

OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan tuoreet tilastoluvut eivät ole muuttaneet tätä kuvaa.

– Toinen neljännes ei ollut niin paha kuin päällisin puolin näyttää. Kokonaiskuva on aika lailla samanlainen kuin aikaisemminkin, että siinä prosentin tuntumassa mennään, Heiskanen sanoi tiistaina.

Danske Bankilta on tulossa uusi talousennuste myöhemmin.

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan kasvuennusteet tälle ja ensi vuodelle tulevat löytymään prosentin lähiympäristöstä.

Kangasharjun mielestä pitäisi hyväksyä, että takavuosien vauhdikkaampaan talouskasvuun ei tulla palaamaan.

Hänen mukaansa tarvitaan työllisyyspolitiikkaa, joka mahdollistaa työllisyyden kasvun vaikka talous ei kasva.

Hänen mielestään niin korkeaan talouskasvuun ei päästä, että hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste toteutuisi nykykeinoin.

Kangasharju arvioi, että velkaantumisen taittaminen vaatii lisäsäästöjä, jos työllisyystavoitteeseen ei päästä.

– Joko pitää tehdä nykyistä kovempia säästöjä tai nykyistä radikaalimpaa työllisyyspolitiikkaa. Se on lohduton kuva, joka tästä talousennusteesta kumpuaa.