Itärajan sulkemispäätöksen tulkinnanvaraisuus mietityttää – Professori: "Nyt turvapaikkaoikeuden hakua voi rajata, vaikka ihmiset pakenisivat ydinonnettomuutta tai luonnonkatastrofia"

Rajavalvonta

Useat perussuomalaisten ja kokoomuksen kansanedustajat juhlivat torstaina ja perjantaina suurena voittona mietintöä rajavartiolain muuttamisesta. Tulkintana oli, että itäraja on pian mahdollista sulkea täysin, jos Venäjä masinoi rajalle poikkeuksellisen määrän turvapaikanhakijoita.

–  Valiokunnan mukaan koko itäraja voidaan sulkea kansainvälisen suojelun hakemiselta, jos Suomi joutuu välineellistetyn maahantulon kohteeksi ja turvallisuus on vakavasti uhattuna, kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kirjoitti Twitterissä.

Vestman on mietinnön kirjoittaneen eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen.

Rajavartiolain muutostarpeita on perusteltu juuri Venäjän mahdollisella häirinnällä. Kuumin kysymys tuli siitä, voisiko koko itärajan sulkea turvapaikkaryntäyksen aikana.

Voiko niin siis lakimuutoksen jälkeen tehdä?

Vaikka hallintovaliokunnan mietinnössä viitataan mahdollisuuteen keskittää tietyissä tilanteissa kaikki turvapaikanhaku esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, tekstistä on löydettävissä myös päinvastaisia aineksia.

Lopulta sekä mietintö että luonnosteltu lakiteksti jättävät hallitukselle vastuun päättää asiasta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti, jos turvapaikkaryntäys alkaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta summaa asetelman niin, että valtioneuvoston pitää päätöksenteossa noudattaa lakia perustuslain oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti.

–  Siihen lakiin sisältyvät myös perustuslaki ja lailla voimaan saatetut kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä EU-oikeus, joka varsinkin turvaa huomattavan vahvasti oikeuden hakea kansainvälistä suojelua kaikissa olosuhteissa.

Tässä mielessä mietintö näyttää siis hieman samalta kuin Suomen ja Ruotsin yhteisymmärrysasiakirja Turkin kanssa Nato-prosessin edistämiseksi.

Molemmat paperit ovat sisällöltään epämääräisiä ja ristiriitaisia ja jättävät vastuun oikeusvaltion periaatteiden toteutumisesta tulevaisuuden murheeksi.

Professori Ojanen oli kuultavana perustuslakivaliokunnassa, jossa sekä valiokunta että sen kuulemat asiantuntijat jakautuivat näkemyksissään. Myös hallintovaliokunta kuuli Ojasta.

Ojanen pitää nyt säädettävien pykälien yhtenä heikkoutena sitä, että laki antaa edes teoriassa mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaun yhdelle rajanylityspaikalle. Se on hänen mielestään liian vähän, jotta oikeus hakea turvapaikkaa toteutuisi tehokkaasti.

Toisena ja vielä suurempana ongelmana hän pitää sitä, että turvapaikanhakua voi ryhtyä keskittämään myös ilman, että vieras valtio on millään tavalla puuttunut turvapaikkaryntäykseen. Riittää, että ihmisiä tulee rajalle paljon lyhyessä ajassa.

Ojanen ottaa esimerkeiksi tilanteet, joissa suuri joukko ihmisiä hakisi turvaa luonnonkatastrofin tai ydinvoimalaonnettomuuden takia.

–  Eihän sillä ole mitään tekemistä sellaisen tilanteen kanssa, jossa vieras valtio niin sanotusti välineellistää huomattavan määrän ihmisiä ja tällä tavalla pyrkii aiheuttamaan vakavan uhan esimerkiksi kansalliselle turvallisuudelle.

Perustuslakivaliokunnan enemmistö luottaa siihen, että hallitus tekee aikanaan Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisia päätöksiä.

Ojanen edusti kuultavana kriittistä laitaa, joka ei usko hallituksen kykyyn tehdä tositilanteessa laudatur-tasoisia oikeudellisia ratkaisuja. Niissä täytyisi noudattaa täysimääräisesti myös perus- ja ihmisoikeuksia.